Etusivulle
0,00 €
Kahdeksan vuosisataa sitten eläneen persialaisen Rumin runot koskettavat nykylukijoita yhä kautta maailman. Rumin elämään vaikutti syvästi vaeltava mystikko Shams, joka oli runoilijalle paitsi hengellinen kumppani, mahdollisesti myös rakastettu, kirjoittaa toimittaja ja kirjailija Jussi Hanhivaara esseessään.
Lars Sundin osin omaelämäkerrallisessa Pietarsaari-trilogiassa seurataan säveltäjä Alf Holmin elämää 1940-luvulta nykyaikaan. Taiteenteon houkutus säilyy vahvana läpi sukupolvien, vaikka arvot, mahdollisuudet ja valinnat muuttuvat, kriitikko Suvi Ahola kirjoittaa arviossaan.
Lauri Sipari on suomentanut klassikkonäytelmä Faustin onnistuneella ja iskevällä tavalla, kirjoittaa Pirkko Holmberg arviossaan. Vuosikymmenten varrella eri Goethe-suomentajat ovat ratkaisseet eri tavoin ydinkysymyksen siitä, onko tärkeämpää pitää huolta loppusoinnuista vai ilmaisun luontevuudesta.
Berliinissä asuva filosofi ja tietokirjailija Michael Andrick kertoo Särölle ajatuksiaan moraalin ja moralismin, faktan ja totuuden sekä polarisaation käsitteistä. Moraalivankila-kirjassaan hän analysoi poikkeuksellisen terävästi Saksan keskusteluilmapiirin umpikujaa ja vastakkainasetteluja. Andrickin esittämät ratkaisut tulehtuneeseen tilanteeseen voisivat tuulettaa myös suomalaista keskustelukulttuuria ja ennaltaehkäistä väkivallan kierrettä.
Kuvittele itse! -tuplanumerolle kilistellään laseja lauantaina 2.8. ja lauantaina 16.8. kulttuurisalonki Välitilassa Helsingissä. Luvassa on lehden kirjoittajien lyhyitä haastatteluja ja vapaata illanviettoa. Lämpimästi tervetuloa!
Rahoituksen saaminen kulttuurihankkeille, joiden suunnitelmassa ei ole mainittu digitalisaatiota tai tekoälyä, on poikkeuksellisen raskaan kiven alla, kirjoittaa Mark Mallon uuden Särön pääkirjoituksessaan. ”Taiteen ja kulttuuristen kohtaamisten itseisarvon pitäisi myös digiaikana olla itsestäänselvyys.”
Heinäkuussa ilmestyvän lehden teemoja ovat mielikuvitus ja ajattelun avartaminen – kriittiseen suuntaan, sisäänpäin ja ulos maailmaan, kuten Keravalle. Mielikuvituksen puute tekee ihmisistä helposti ohjailtavia, sanoo kuvataiteilija, kirjailija Viggo Wallensköld.