Hiljaisuuksia ja hälyjä – kaksi tapaa murentaa akateemista vapautta

Suomen yliopistot ovat vakavassa kriisissä, kirjoittaa kulttuurisen äänentutkimuksen dosentti, äänitaiteilija Taina Saarikivi. Meillä tieteen vapautta ei uhkaa Yhdysvaltain tapaan autoritaarinen valtionjohto, vaan tulosohjaus sekä yrittäjyyttä ja markkinointia korostava eetos. Ruotsin opetusministerin mielestä tutkijoiden tulee voida olla ”vapaita, uteliaita ja hieman hankalia” yliopistojen alkuperäistä tarkoitusta vaalien – miksi tätä ei haluta Suomessa?

Poikkeusaika vaiensi vaihtoehtoiset näkemykset valtamediassa

Koronapandemian aika oli erityinen haaste erilaisia näkemyksiä kunnioittavan moniäänisyyden toteutumiselle. Viranomaissuosituksista eriävät näkemykset luokiteltiin monesti disinformaatioksi, ja valtamediassa tarjottu tulkinta vaihtoehtoisista näkemyksistä oli usein yksinkertaistavaa ja vastakkain asettelevaa. Suomalaisia uutismedioita tarkastelevassa tutkimuksessa tunnistettiin viestinnällistä polarisoitumista vahvistavia elementtejä, kuten dialogisuuden puute, puhujakategorioilla oikeuttaminen, ihmisten luokittelu sekä ääri-ilmaisujen käyttäminen. – Artikkeli on lyhennelmä Media & Viestinnässä julkaistusta tutkimusartikkelista.

Kirjallinen lajikato muistuttaa kulttuurin haavoittuvaisuudesta

Fantasiakirjailija, kirjallisuudentutkija Katariina Kärkelä on mukana kadonneisiin kirjalllisuudenlajeihin pureutuvassa tutkimusprojektissa. Särön toimituskuntaan vuosi sitten liittynyt Kärkelä olisi mielellään mukana rakentamassa muutosta, jossa hitaus, uppoutuminen ja suullinen kirjallisuusperinne nousisivat alalla nykyistä suurempaan arvoon.