Kielentutkija ja tietokirjailija Janne Saarikivi luki saksalaispoliitikko Sahra Wagenknechtin teoksen Yhteisöllisyyden manifesti ja pohti suhdettaan vasemmistolaisuuteen, hieman oikeistolaisuuteenkin.
Kategoria: Yhteiskunta
Millaiseen poliittiseen tarpeeseen Euroopan uudet vasemmistopuolueet vastaavat? Aiheesta keskustellaan kulttuurisalonki Välitilassa Helsingissä lauantaina 15.11.2025. Yhteiskunnallisten kysymysten kriittisenä kommentoijana tunnettua tietokirjailijaa ja kielentutkijaa Janne Saarikiveä haastattelee kustantaja Mark Mallon. Tilaisuudessa julkistetaan saksalaisen BSW-puolueen perustajan Sahra Wagenknechtin menestysteoksen suomennos Yhteisöllisyyden manifesti.
Republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trumpilla on äärimmäisiä vihaajia ja äärimmäisiä ihailijoita. Rationaalinen keskustelu Trumpista on käytännössä mahdotonta, sillä hänen persoonansa vetoaa kummallakin puolella voimakkaasti irrationaalisiin vietteihin, esittää suomentaja, kirjailija ja kirjallisuudentutkija Tero Tähtinen.
Filosofi Susan Neimanin woke-aiheisesta kirjasta Säröön kirjoittanut kriitikko ja esseisti Herman Raivio vastaa kirjailija Tiina Tuppuraisen tänään (23.9.2024) julkaistuun vastineeseen. Molempia tekstejä voi kommentoida Särön sosiaalisen median kanavilla.
Särö julkaisee kirjailija Tiina Tuppuraisen vastineen Herman Raivion esseeseen Valistuksen asianainen, joka on julkaistu Hyvät aikeet -printtinumerossa (heinäkuussa 2024) sekä verkossa.
Taiteen sananvapautta suojelevat laki ja kansainväliset suositukset. Mahdollisuus tahattomasta syyllistymisestä kulttuuriseen omimiseen kuitenkin aiheuttaa kirjoittajalle leimatuksi tulemisen pelkoa ja itsesensuuria, jotka itsessään murentavat sananvapautta, pohtii kirjailija, luovan kirjoittamisen opettaja Kati-Annika Ansas esseessään.
Miksi äärioikeisto nousee Euroopassa? Länsimaiden demokratia on vaarassa, elleivät poliittiset johtajat ota äänestäjien pelkoja vakavasti, kirjoittaa venäläinen oppositiopoliitikko, toimittaja Leonid Gozman. Kolumni on julkaistu alun perin Novaja Gazeta Europessa.
Filosofi Susan Neimanin mielestä vasemmistolainen identiteettipolitiikka ei pohjimmiltaan ole vasemmistolaista, sillä se sivuuttaa valistuksen periaatteet eriarvoisuutta käsitellessään ja nostaa etusijalle vähemmistöjen kollektiiviset traumakertomukset. Esseisti, kriitikko Herman Raivion mukaan ihmisten arvioiminen ensisijaisesti identiteettiryhmänsä jäseninä on ongelmallinen ilmiö suomalaisessakin kulttuurikeskustelussa. Essee on julkaistu ensi kerran heinäkuussa 2024 Särön numerossa 52–53.
Saksalainen vasemmistopoliitikko kritisoi kirjassa omaa puoluettaan Die Linkeä kovasanaisesti elitismistä ja pienituloisen kansanosan unohtamisesta. Kritiikistä seurannut mylläkkä johti lopulta uuden, nopeasti kasvavan puolueen syntyyn. Suomeksi Die Selbstgerechten julkaistaan vuonna 2025.
Nykyisten nuorten ja nuorten aikuisten Z-sukupolvea yhdistää ahdistus ilmastonmuutoksesta ja epävarmasta tulevaisuudesta. Ahdistuksesta ei kuitenkaan ole tulevaisuuden pelastajaksi – on uuden, toimeen tarttuvan ja siltoja rakentavan A-sukupolven aika, kirjoittaa 19-vuotias valtio-opin opiskelija Felix Huber manifestissaan lopun ajan mielialaa vastaan. Essee on julkaistu alun perin saksalaisessa Cicero-aikakauslehdessä lokakuussa 2023.