Venäläisen kirjailijan osa

Kirjailija ei Venäjällä ole enää ajatusten valtias, häntä ei ylistetä eikä vainota, vaan hän on yksi kulttuurikentän monista tavarantoimittajista, kirjoittaa esseisti Vladimir Jermakov. Hänen mukaansa nykykirjailijan tärkein olemassaolon tapa on toivo. – Essee on julkaistu ensi kerran Särön Alakulo-numerossa (40–41) heinäkuussa 2020.

Koulrofobian perusteet

Paha klovni on palannut länsimaisen elokuvakulttuurin keskipisteeseen. Mistä uhkaava pellehahmo on peräisin, ja mitä se haluaa? Jukka Laajarinteen essee on julkaistu alun perin Särössä nro 38–39.

Venäjänkielisten ääni ei kuulu Latviassa

Kuka on latvialainen, kuka ukrainalainen? Määritteleekö identiteetin kieli vai etnisyys? Ahtaiden kategorioiden vuoksi kielivähemmistöt jäävät helposti kansalaiskeskustelun ulkopuolelle, mikä on valtion yhtenäisyyden kannalta ongelma etenkin kriisiaikana, kirjoittaa latvialaisen Providus-ajatushautomon johtaja, tutkija Iveta Kažoka. – Essee on julkaistu alun perin latviaksi Satori-kulttuurilehdessä 5.5.2022.

Hulluuden majakat

Miksi yksinäisen majakanvartijan mieli hajoaa ja menettää kosketuksensa todellisuuteen? Jukka Laajarinne kirjoittaa todellisten esikuvien innoittamista kaunokirjallisuuden ja elokuvien majakanvartijahahmoista, jotka joutuvat kohtaamaan meren mysteerit – ja ennen kaikkea omat hirviönsä.

Tuhoisaa toiseuttamista luokkahuoneessa

Iida Rauman romaani Hävitys (2022, Siltala) on kuvaus rakenteellisesta väkivallasta, joka kohdistuu lapsiin, mutta läpäisee koko yhteiskunnan ja ulottuu aina kieleen saakka, kirjoittavat sosiologian tutkija Mari Kuukkanen ja filosofian tutkija Jaakko Vuori.

Saksan epätieteellinen koronastrategia

Hallituksen koronapoliittiseen linjaan kriittisesti suhtautuvia tutkijoita on Saksassa irtisanottu, leimattu ja vaiennettu. Kärkipoliitikot väittävät tiukan koronakurin perustuvan ”oikeaan tieteeseen”, jättäen huomiotta epidemiologiseen näyttöön perustuvat tutkimukset eri interventioiden tehosta. Tilanne on absurdiudessaan uhka demokratialle, esittää talouspsykologian professori Oliver Hirsch helmikuussa 2022 Särölle kirjoittamassaan esseessä, jossa avaa myös oman kriittisyytensä taustoja. (Suomennos: Anne Kilpi)

Kysymyksiä Vladimir Putinista

Puolalainen kirjailija Radosław Wiśniewski esittää olennaisia kysymyksiä Venäjän presidentistä esseessään, joka on kirjoitettu Krimin miehityksen jälkeen ja julkaistu ensi kerran Wiśniewskin esseeteoksessa vuonna 2018. Esseen on puolasta suomentanut Tapani Kärkkäinen.

Kirjoittajan ja suomentajan pyynnöstä Särö lahjoittaa tekijänoikeuskorvauksen ja käännöspalkkion Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:lle.

Ilmojen runoilija eksyi taivaaseen

Neuvostohallintoon turhautuneena ja pelkäämään kyllästyneenä Osip Mandelstam kirjoitti pilkkarunoja Stalinista. Kirjoitukset johtivat runoilijan karkotukseen ja köyhyyteen, mutta samalla hänestä tuli kuolematon, kirjoittaa esseisti Vladimir Jermakov. Alun perin Särön numerossa 45 julkaistun esseen on suomentanut Marja-Leena Mikkola.

Uiguurit Kiinan valvontakoneiston silmätikkuina

Länsi-Kiinan Xinjiangin maakunnassa islaminuskoisen uiguurikansan tekoja, sanoja ja ajatuksia kontrolloidaan huipputeknologisen järjestelmän avulla. Epäilyttäviksi luokiteltuja kansalaisia lähetetään psykologisille keskitysleireille. Uutuuskirja osoittaa länsimaistenkin suuryritysten hyötyvän uiguurien sorrosta, jolle lähimmät vertauskohdat löytyvät tieteiskirjallisuudesta.

Mielenhallinnan, mielenmurhan ja aivopesun psykologia

Miltä näyttää ja tuntuu totalitarismi? Millaisia piirteitä voidaan pitää sen ensimmäisinä varoitusmerkkeinä? Psykoanalyytikko Joost Meerloon mukaan myös demokraattisissa, vapaissa yhteiskunnissa on mahdollista ajautua huomaamatta totalitaristiseen ajatteluun. Talouspsykologian professori Oliver Hirsch esittelee Meerloon ajatuksia esseessään, joka on julkaistu ensi kerran saksalaisessa Club der klaren Worte -verkkojulkaisussa 4.1.2021. Suomennos: Anne Kilpi.