Melankolian katse

Masennus voi olla lohdutonta ja pimeää. Melankolia puolestaan on popmusiikin ja kirjallisuuden näkökulmasta ovia avaava, lohdullinen ja ihmisiä yhdistävä voima, joka pitää sisällään toivon ja uudet mahdollisuudet. Essee on julkaistu ensi kerran Särön Alakulo-numerossa (nro 41-42) kesäkuussa 2020. I [dropcap]O[/dropcap]pin tunnistamaan melankolian jo lapsuudessa. Minulla ei ollut sanaa sille tunteelle, joka syntyi vähitellen kesän värien […]

Minäapua on kaikkialla paitsi kritiikissä

Kritiikin piirissä self-helpiä ei huomata juuri lainkaan, vaikka sen lonkerot ulottuvat joka puolelle kirjallisuuden kentällä. Kriittinen, suppea katsaus vuoden 2020 itseavun kirjoon paljastaa, että uusi kirjallisuuslajihybridi on syntynyt. * [dropcap]P[/dropcap]elkästään kirjallisuuskritiikkiä seuraamalla tuskin huomaisi, että aikamme keskeisin kirjallisuudenlaji on self-help. Kustantamoissa asia on kyllä huomattu – kauppa se on, joka kannattaa – mutta kaunokirjallisuuteen verrattuna […]

Elämän ja kuoleman tanssi

”Jotta elämällä voi olla rytmi, on siinä oltava toistoa. Jotta elämässä olisi jatkuvuutta, on niin ihmisen kuin ympärillä sykkivän maailmankin toistuttava, alettava aina uudelleen.” * [dropcap]E[/dropcap]lämä on, kokonaisuudessaan, tanssi. Se on rytmeihin perustuvaa ja muihin tanssijoihin reagoivaa liikettä. Yksittäiset tanssijat ja heidän ryhmänsä pyrkivät vaikuttamaan siihen, miten tanssitaan: millaisessa tempossa, millaisin liikkein, millaisissa ryhmissä, mutta […]

Taide ja puhdasoppisuuden kierre

Hyvänkin puolella oleva yhteiskunnallinen liikehdintä voi vaarantaa taiteenvapauden, esittää kirjailija Marko Hautala. ”Koska kulttuuripiirit ovat mielellään sorretun asialla, niillä on heikko vastustuskyky täysin suhteellisuudentajuttomillekin vaatimuksille.” * [dropcap]K[/dropcap]ansallisteatterin Kaikki äidistäni -näytelmään liittyvä polemiikki oli toivottavasti alku laajalle keskustelulle taiteen prioriteeteista. Aihetta sellaiselle on, sillä olemme Suomessakin matkalla todellisuuteen, jossa erilaiset eturyhmät pyrkivät yhä voimakkaammin vaikuttamaan myös […]

Ei pelkkää unohdusta

Kirjailija Elina Sana työskenteli Särön Oder-residenssissä helmikuussa 2020 WSOY:n kirjallisuussäätiön tuella tutkimassa holokaustin merkitystä ja rasismin nousua nyky-Saksassa ja Euroopassa. Frankfurt an der Oderin kompastuskivet, juutalainen hautausmaa ja rakennusten seiniin kirjoitetut kannanotot pakottavat kuuntelemaan historiaa ja ottamaan siitä opiksi. (Kuvat kirjoittajan.) * [dropcap]J[/dropcap]unamatka Berliinistä Saksan itärajalle Frankfurt an der Oderin kaupunkiin kulkee läpi ankeilta näyttävien […]

Taistelua Puolasta käydään nyt sateenkaarilipun väreissä

Kun Puolan oikeistokonservatiivinen hallitus sortaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä, se horjuttaa samalla demokratian peruspilareita. Maan viimeaikaiset ihmisoikeusloukkaukset kiinnostavat suomalaisia tiedotusvälineitä yllättävän vähän, vaikka nykyisellä kehityksellä voi olla seurauksia muillekin kuin vähemmistöille. Kaikessa hiljaisuudessa suureksi talousmaaksi kasvaneen Puolan toivo on liberaalissa nuorisossa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * ”Homot ja lesbot eivät ole tasaveroisia muiden ihmisten kanssa. Meidän pitää […]

Tautinen mieli tautisessa ruumiissa

Luonnossa esiintyvien loisten ja mikrobien tavat vaikuttaa isäntäeläimensä käyttäytymiseen ylittävät mielikuvituksellisuudessaan hurjimmatkin kauhuelokuvat. Essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Rakas Tšekki / Milé Česko (35−36). * [dropcap]M[/dropcap]ielessäni häilyvän kuvaelman kohtaukset ovat mustavalkoisia ja rakeisia. Ehkä niillä on esikuvansa jossakin kauan sitten näkemässäni; kauhuelokuva tai mahdollisesti dokumentti. Nuorehko tummatukkainen mies – tältä mielikuvieni uhri jostakin syystä näyttää […]

Panssareita ja huomionhakua

Anaïs Nin uskoutuu kuuluisissa päiväkirjoissaan lukijalle kuin terapeutille, ja terapeutilleen kuin rakastajalleen. Mikä on Ninin päiväkirjojen perimmäinen motiivi, jos todelliset elämäntapahtumatkin kirjoitetaan palvelemaan fiktion päämääriä, kysyy psykologian tohtori Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * [dropcap]K[/dropcap]un luin Anaïs Ninin päiväkirjaa vuosilta 1931–1934, kirjoitin omaan päiväkirjaani: ”Ensin häneen rakastuu, häntä pitää kiehtovana. Tuntee olonsa erityiseksi saadessaan olla […]

Taiteen peruutusvaihteet

Kirjojen lukijat ja elokuvien katsojat joutuvat vaikeiden kysymysten eteen, kun teoksen luonut taiteilija paljastuu syylliseksi moraalittomiin tekoihin. Yksi keino sisäisen ristiriidan ratkaisemiseen on muuttaa taiteilijoille asettamiamme odotuksia. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * [dropcap]”[/dropcap]Woody Allen. Tykkäsin kovasti hänen elokuvistaan, ja tykkäisin kai vieläkin. Mutta en vaan pysty enää katsomaan niitä, sen jälkeen kun nämä sekoilut [..] tulivat […]

Luonto kaiken takana

Saksalaisessa luonnonfilosofiassa tiedon lähteinä toimivat Raamattu, luonto ja ihminen itse. Paracelsus, Jakob Böhme ja muut ajan filosofit ammensivat näistä kolmesta ”kirjasta” löytääkseen tietoa muun muassa maailman synnystä, kasvien hyötykäytöstä ja oikeanlaisesta elämäntavasta. Kaiken olemassaolevan alustana toimii äidillinen prinsiippi eli matriisi. Essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Henki ja hurmos (nro 38–39). * [dropcap]S[/dropcap]uomea pidetään […]