Etusivulle
0,00 €
Nykyisten nuorten ja nuorten aikuisten Z-sukupolvea yhdistää ahdistus ilmastonmuutoksesta ja epävarmasta tulevaisuudesta. Ahdistuksesta ei kuitenkaan ole tulevaisuuden pelastajaksi – on uuden, toimeen tarttuvan ja siltoja rakentavan A-sukupolven aika, kirjoittaa 19-vuotias valtio-opin opiskelija Felix Huber manifestissaan lopun ajan mielialaa vastaan. Essee on julkaistu alun perin saksalaisessa Cicero-aikakauslehdessä lokakuussa 2023.
Länsimaisten suurmiesten ilmeisistä synneistä huolimatta meidän on muistettava arvostaa Euroopan poikkeuksellista taiteellista ja filosofista kulttuuriperintöä, jonka jälkeläisiä olemme, kirjoittaa suomentaja, kirjailija ja kirjallisuudentutkija Tero Tähtinen.
Muusikko Gatis Pāvils Breijers kuvailee esseessään, miten hallusinogeenisten sienten käyttö on vaikuttanut hänen minäkuvaansa ja käsitykseensä omasta paikastaan maailmassa. Essee on julkaistu alun perin latvialaisessa Satori-kulttuurilehdessä syyskuussa 2023 osana päihteidenkäytön tabun rikkomiseen tähtäävää juttusarjaa, jossa kirjoittajat avaavat anonyymisti omien psykedeelikokemustensa hyviä ja huonoja puolia.
Itävaltalais-israelilainen filosofi uudisti ihmisyyden olemuksen määritelmän: olennaisin ei löytynyt ihmisen pään sisältä, vaan ihmisten välistä. Toimittaja Jussi Hanhivaara sai kokea Buberin filosofisen vallankumouksen omakohtaisesti. Essee on julkaistu ensi kerran helmikuussa 2022 Särön numerossa 45.
Pienkustantamo Säröttären uudessa julkaisusarjassa tuodaan markkinoille painetussa muodossa laadukkaita esseitä Keski-Euroopasta ja kotimaasta. Ensimmäisenä vuorossa on Nobel-palkitun puolalaisen kirjailijan essee.
Tutkimusten mukaan kirjailijoiden, eritoten runoilijoiden, mielenterveys horjuu muuta väestöä useammin. Psykiatrinen diagnostiikka ei yllä selittämään liikkeessä olevien luovien prosessien merkitystä mielenterveydelle, kirjoittaa eurooppalaisen kirjallisuusterapian uranuurtaja, dosentti ja kirjailija Juhani Ihanus. Essee on julkaistu alun perin Särön Arkkitehtuuri ja mielenterveys -numerossa keväällä 2023.
Yhdysvaltalaisen Cormac McCarthyn kirjoissa maailma on sekasortoinen, väkivaltainenkin paikka, jossa pilkahtelee mystiikkaa. Suomentaja, esseisti Timo Hännikäinen kirjoittaa McCarthyn viimeisiksi jääneiden teosten annista: ”Nykyihmiselle tiede on korkein auktoriteetti, mutta se ei anna vastauksia kaikkeen eikä tarjoa moraalista kompassia.”
Puolijumalana pidetty neuvostojohtaja Josif Stalin tavoitteli sosialistista utopiaansa häikäilemättömin keinoin, eikä stalinismin yhtymäkohtia nyky-Venäjän politiikkaan ole vaikea löytää. Timo Hännikäisen uutuuskirja valottaa Stalinin persoonaa ja taustaa omintakeisista näkökulmista.
Sosiaaliantropologi Anna Žabicka tarkasteli etnografisessa tutkimuksessaan, mistä vanhainkodin asukkaat saavat merkityksellisyyden kokemuksia ja elämäniloa – ja miksi osa heistä on menettänyt elämänhalunsa. Essee on julkaistu alun perin latvialaisessa Satori-kulttuurilehdessä.
Kirjailija ei Venäjällä ole enää ajatusten valtias, häntä ei ylistetä eikä vainota, vaan hän on yksi kulttuurikentän monista tavarantoimittajista, kirjoittaa esseisti Vladimir Jermakov. Hänen mukaansa nykykirjailijan tärkein olemassaolon tapa on toivo. – Essee on julkaistu ensi kerran Särön Alakulo-numerossa (40–41) heinäkuussa 2020.