Etusivulle
0,00 €
Yhdysvaltalaisen Cormac McCarthyn kirjoissa maailma on sekasortoinen, väkivaltainenkin paikka, jossa pilkahtelee mystiikkaa. Suomentaja, esseisti Timo Hännikäinen kirjoittaa McCarthyn viimeisiksi jääneiden teosten annista: “Nykyihmiselle tiede on korkein auktoriteetti, mutta se ei anna vastauksia kaikkeen eikä tarjoa moraalista kompassia.”
Puolijumalana pidetty neuvostojohtaja Josif Stalin tavoitteli sosialistista utopiaansa häikäilemättömin keinoin, eikä stalinismin yhtymäkohtia nyky-Venäjän politiikkaan ole vaikea löytää. Timo Hännikäisen uutuuskirja valottaa Stalinin persoonaa ja taustaa omintakeisista näkökulmista.
Sosiaaliantropologi Anna Žabicka tarkasteli etnografisessa tutkimuksessaan, mistä vanhainkodin asukkaat saavat merkityksellisyyden kokemuksia ja elämäniloa – ja miksi osa heistä on menettänyt elämänhalunsa. Essee on julkaistu alun perin latvialaisessa Satori-kulttuurilehdessä.
Kirjailija ei Venäjällä ole enää ajatusten valtias, häntä ei ylistetä eikä vainota, vaan hän on yksi kulttuurikentän monista tavarantoimittajista, kirjoittaa esseisti Vladimir Jermakov. Hänen mukaansa nykykirjailijan tärkein olemassaolon tapa on toivo. – Essee on julkaistu ensi kerran Särön Alakulo-numerossa (40–41) heinäkuussa 2020.
Paha klovni on palannut länsimaisen elokuvakulttuurin keskipisteeseen. Mistä uhkaava pellehahmo on peräisin, ja mitä se haluaa? Jukka Laajarinteen essee on julkaistu alun perin Särössä nro 38–39.
Kuka on latvialainen, kuka ukrainalainen? Määritteleekö identiteetin kieli vai etnisyys? Ahtaiden kategorioiden vuoksi kielivähemmistöt jäävät helposti kansalaiskeskustelun ulkopuolelle, mikä on valtion yhtenäisyyden kannalta ongelma etenkin kriisiaikana, kirjoittaa latvialaisen Providus-ajatushautomon johtaja, tutkija Iveta Kažoka. – Essee on julkaistu alun perin latviaksi Satori-kulttuurilehdessä 5.5.2022.
Miksi yksinäisen majakanvartijan mieli hajoaa ja menettää kosketuksensa todellisuuteen? Jukka Laajarinne kirjoittaa todellisten esikuvien innoittamista kaunokirjallisuuden ja elokuvien majakanvartijahahmoista, jotka joutuvat kohtaamaan meren mysteerit – ja ennen kaikkea omat hirviönsä.
Iida Rauman romaani Hävitys (2022, Siltala) on kuvaus rakenteellisesta väkivallasta, joka kohdistuu lapsiin, mutta läpäisee koko yhteiskunnan ja ulottuu aina kieleen saakka, kirjoittavat sosiologian tutkija Mari Kuukkanen ja filosofian tutkija Jaakko Vuori.
Hallituksen koronapoliittiseen linjaan kriittisesti suhtautuvia tutkijoita on Saksassa irtisanottu, leimattu ja vaiennettu. Kärkipoliitikot väittävät tiukan koronakurin perustuvan ”oikeaan tieteeseen”, jättäen huomiotta epidemiologiseen näyttöön perustuvat tutkimukset eri interventioiden tehosta. Tilanne on absurdiudessaan uhka demokratialle, esittää talouspsykologian professori Oliver Hirsch helmikuussa 2022 Särölle kirjoittamassaan esseessä, jossa avaa myös oman kriittisyytensä taustoja. (Suomennos: Anne Kilpi)
Puolalainen kirjailija Radosław Wiśniewski esittää olennaisia kysymyksiä Venäjän presidentistä esseessään, joka on kirjoitettu Krimin miehityksen jälkeen ja julkaistu ensi kerran Wiśniewskin esseeteoksessa vuonna 2018. Esseen on puolasta suomentanut Tapani Kärkkäinen.
Kirjoittajan ja suomentajan pyynnöstä Särö lahjoittaa tekijänoikeuskorvauksen ja käännöspalkkion Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:lle.