Etusivulle
0,00 €
Huimaa vauhtia kehittyvä tekoäly vähentää ihmisen ajatustyötä monella alalla jättäen yhä enemmän tilaa mielen haitalliselle tyhjäkäynnille, kirjoittaa Katariina Kärkelä aloittaen Särön kolumniosaston. Miksi luopuisimme ehdoin tahdoin ajattelun itseisarvoisuudesta ja älyllisen työn tuottamasta ainutlaatuisesta mielihyvästä?
Republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trumpilla on äärimmäisiä vihaajia ja äärimmäisiä ihailijoita. Rationaalinen keskustelu Trumpista on käytännössä mahdotonta, sillä hänen persoonansa vetoaa kummallakin puolella voimakkaasti irrationaalisiin vietteihin, esittää suomentaja, kirjailija ja kirjallisuudentutkija Tero Tähtinen.
Miksi äärioikeisto nousee Euroopassa? Länsimaiden demokratia on vaarassa, elleivät poliittiset johtajat ota äänestäjien pelkoja vakavasti, kirjoittaa venäläinen oppositiopoliitikko, toimittaja Leonid Gozman. Kolumni on julkaistu alun perin Novaja Gazeta Europessa.
Monet kulttuurilehdet kuuluisivat sisältönsä ja laatunsa puolesta marginaalin sijaan valtavirtaan, mutta myynnin tehostamisen sijaan lehtiä jaetaan kirjamessuilla ilmaiseksi eikä myyntipaikkoja löydy. Pienlehden on panostettava laatuun tavoittaakseen laajempia yleisöjä, kirjoittaa Särön päätoimittaja Mark Mallon kolumnissaan.
On vuosittainen perinne valittaa siitä, että Euroviisut olivat vielä aikoinaan oikea laulukilpailu. Hätkähdyttävät asut, kohut, laulujen viihteellisyys ja boikotit ovat kuitenkin kuuluneet asiaan jo vuosikymmenien ajan, ja ne tekevät tapahtumasta joka vuosi mieleenpainuvan spektaakkelin, kirjoittaa Lolita Tomsone viisuyhteenvedossaan. Kolumni ilmestyi alun perin latvialaisessa Satori-lehdessä toukokuussa 2024.
Open mic -tapahtumien taso on vuosien saatossa kohentunut ja ilmaisun häpeä hälventynyt, kirjoittaa Särön päätoimittaja, kulttuurituottaja Mark Mallon muistellen omia ennakkoluulojaan ja Mallons-kulttuuriklubin poliisiratsiaa 15 vuotta sitten. Särön nykyisten runotapahtumien väkevä tunnelataus kertoo läsnäolon – ja kulttuurin taloudellisen tuen – välttämättömyydestä.
(Kuvat: Päivi Marin.)
Kansallisrunoilijamme mukaan nimetyn kirjallisuuspalkinnon kaupallinen arvo on pysynyt vähäisenä, ja Runebergin nimellä on jo tunkkainen kaiku. Palkinto on aika viedä pois Porvoosta ja uudistaa se valtakunnalliseksi kirjallisuustapahtumien sarjaksi, esittää kriitikko, entinen Runeberg-raatilainen Vesa Rantama.
Ei ole yhdentekevää, mitä sanoja naisiin kohdistuvasta syrjinnästä ja epätasa-arvoa levittävistä asenteista käytetään. Viime vuosina yleistynyt sana naisviha kaipaisi vaihtoehtoja monesta syystä – seksismissä kun ei useinkaan ole kyse vihaamisesta, kirjoittaa toimittaja Kyösti Niemelä.
Slovakian tuore vaalitulos ja populistisen SMER-puolueen voitto vie maata kohti eurooppalaisen politiikan hylkiöiden joukkoa, kirjoittaa slovakialais-suomalainen kirjailija ja kääntäjä Alexandra Salmela.
Valveutuneen identiteettipolitiikan puolestapuhujat vaativat etnisille, seksuaalisille ja sukupuolisille vähemmistöille positiivista näkyvyyttä. Ajankohtaisessa näyttelyssä kuvataiteilijat kyseenalaistavat valtakulttuurin edustajien tapaa katsoa vähemmistöjä. Kriitikko, esseisti Herman Raivion mukaan toisen katsomistapaa ei voi koskaan hallita, vaan tulkintojen avaruus on etenkin taiteessa ääretön.