Etusivulle
0,00 €
Kriitikko Suvi Aholalta kuoli isä, Kati-Annika Ansakselta saman ikäinen isoäiti. Ansaksen esseekokoelma Päätöstili (Avain, 2024) on sarja henkilökohtaisia, tunnustuksellisia tekstejä poisnukkuneesta läheisestä. Ahola pohtii arviossaan modernin kuoleman outoutta, työläyttä ja makaabereja puolia.
Jyri Vartiaisen kolmiosaisen, kaikkiaan lähes 600-sivuisen Kootut runot -teossarjan (ntamo, 2021–2024) perussävy tempoilee haudanvakavan apollonisen kontemplaation ja yllättävistä rinnastuksista kumpuavan viiston huumorin välillä, kirjoittaa Miikka Laihinen arviossaan.
Mariette Lindsteinin kirja Pako kultista on arvostettavan rehellinen kertomus uskosta, häpeästä ja sosiaalisen kontrollin voimasta skientologiakirkon ytimessä, kirjoittaa Manu Penttilä arviossaan.
Saara Turunen on naiskirjailijan elämästä kertovissa romaaneissaan edennyt raskauteen ja äitiyteen. Hyeenan päivät -romaanissa lapsen saaminen on eksistentiaalinen kriisi ja pitkien pohdintojen tulos. Suhtautuminen perheen perustamiseen on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä paljon, kirjoittaa Suvi Ahola arviossaan.
Kriitikko Herman Raivio antaa Turvaton tila -esseekokoelmassaan lukijalle tilaa ajatella. Uhriutumisen ja loukkaantumisen sijaan nykykeskustelussa tervetulleita olisivat älyn säilä, nauru ja terve kamppailu, kirjoittaa Jaana Seppänen.
Tuukka Sandströmin esseekokoelman tekstit kuljettavat lukijaa sujuvasti oivalluksesta toiseen, kirjoittaa Jukka Laajarinne arviossaan. Iida Rauman Hävitys-romaanista tuttua teemaa, koulukiusaamista, käsitellään esseissä yhteisöllisenä, ei yksilöllisenä ongelmana.
Joni Langin runokokoelman luonnosmaiset, epätarkoiksi jätetyt hahmot paikantuvat järjestäytyneen yhteiskunnan ja sosiaalisen vuorovaikutuksen katvealueille, kirjoittaa Miikka Laihinen. Kritiikki on julkaistu alun perin Särön numerossa Muoto ja merkitys (nro 49–50) joulukuussa 2023.
Kerrostalo sateessa -uutuusantologian esittelemä runosuuntaus on ottanut vaikutteita dadaismista ja Kolumbian sotilasdiktatuurista. Suomennokset ovat enimmäkseen onnistuneita, mutta välillä liian kiinni alkutekstissä, kirjoittaa kriitikko, suomentaja Janne Löppönen. Kritiikki on julkaistu alun perin Särön numerossa Muoto ja merkitys (nro 49–50) joulukuussa 2023.
Fríða Ísbergin dystopiaromaani Merkintä on vaikuttava kuvaus valvontayhteiskunnasta, terapiakulttuurista ja medikalisaatiosta, kirjoittaa Jani Saxell. Kritiikki on julkaistu ensi kerran joulukuussa 2023 Särön numerossa Muoto ja merkitys (49–50).
Tarita Ikosen intiimissä, mielenterveysteemaa käsittelevässä runokokoelmassa itsetuhoisuuden vastavoimana on kirjoittaminen. Lukukokemus on vaikea, kirjoittaa Tuuli Kunnas. Kritiikki on julkaistu alun perin Särön numerossa 47–48.