Etusivulle
0,00 €
Tuukka Sandströmin esseekokoelman tekstit kuljettavat lukijaa sujuvasti oivalluksesta toiseen, kirjoittaa Jukka Laajarinne arviossaan. Iida Rauman Hävitys-romaanista tuttua teemaa, koulukiusaamista, käsitellään esseissä yhteisöllisenä, ei yksilöllisenä ongelmana.
Joni Langin runokokoelman luonnosmaiset, epätarkoiksi jätetyt hahmot paikantuvat järjestäytyneen yhteiskunnan ja sosiaalisen vuorovaikutuksen katvealueille, kirjoittaa Miikka Laihinen. Kritiikki on julkaistu alun perin Särön numerossa Muoto ja merkitys (nro 49–50) joulukuussa 2023.
Kerrostalo sateessa -uutuusantologian esittelemä runosuuntaus on ottanut vaikutteita dadaismista ja Kolumbian sotilasdiktatuurista. Suomennokset ovat enimmäkseen onnistuneita, mutta välillä liian kiinni alkutekstissä, kirjoittaa kriitikko, suomentaja Janne Löppönen. Kritiikki on julkaistu alun perin Särön numerossa Muoto ja merkitys (nro 49–50) joulukuussa 2023.
Fríða Ísbergin dystopiaromaani Merkintä on vaikuttava kuvaus valvontayhteiskunnasta, terapiakulttuurista ja medikalisaatiosta, kirjoittaa Jani Saxell. Kritiikki on julkaistu ensi kerran joulukuussa 2023 Särön numerossa Muoto ja merkitys (49–50).
Tarita Ikosen intiimissä, mielenterveysteemaa käsittelevässä runokokoelmassa itsetuhoisuuden vastavoimana on kirjoittaminen. Lukukokemus on vaikea, kirjoittaa Tuuli Kunnas. Kritiikki on julkaistu alun perin Särön numerossa 47–48.
Puolijumalana pidetty neuvostojohtaja Josif Stalin tavoitteli sosialistista utopiaansa häikäilemättömin keinoin, eikä stalinismin yhtymäkohtia nyky-Venäjän politiikkaan ole vaikea löytää. Timo Hännikäisen uutuuskirja valottaa Stalinin persoonaa ja taustaa omintakeisista näkökulmista.
Anatomioita-runokokoelma on onnistunut läpileikkaus italialaisen Antonella Aneddan tuotannosta 1980-luvun lopulta nykypäivään. Hannimari Heinolle myönnettiin vastikään arvostettu Premio Flaiano di Italianistica -palkinto teoksen suomentamisesta. Kritiikki on julkaistu alun perin Särön Arkkitehtuuri ja mielenterveys -numerossa.
Raisa Jäntti kirjoitti koronapandemian aikana kookkaan runokirjan, jossa seurataan penkkiurheilua – yhdessä, mutta yksin. Riskinotto on runoudessa kiinnostavampaa kuin yllätyksettömyys ja eheys, kirjoittaa kriitikko Janne Löppönen. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Arkkitehtuuri ja mielenterveys.
Antiikin aikana eläneen Vitruviuksen Arkkitehtuurista-teoksen tuore suomennos (Gaudeamus, 2022) ja mukaan lisätyt tiivistelmät tekevät klassikosta entistäkin antoisamman lähteen arkkitehtuurista ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneille lukijoille. Veli-Matti Huhdan kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa 47–48.
Muistot vääristyvät ja hämärtyvät luonnostaan, mutta niitä on helppo myös muokata joko tarkoituksella tai tiedostamatta, selviää oikeuspsykologi Julia Korkmanin tietokirjasta Muistin varassa – oikeusprosessi ja totuus (S&S, 2022). Ristiriitaiset muistikuvat johtavat pahimmillaan oikeusmurhiin.