Suomalaisesta mielenvikaisuudesta

”Mielisairaalat perustettiin suitsimaan yhteiskuntaa rapauttavia prosesseja. Laitoksiin suljettaviksi, usein myös sterilisoitaviksi, vietiin ihmisiä, jotka eivät olleet onnistuneet vastaamaan yhteiskunnan asettamiin haasteisiin.” Kaksi tuoretta tietokirjaa pureutuvat mielenterveysongelmien historiaan Suomessa.

Kaikki virtaa – uusia näkökulmia kasvien elämään

Vuoden 2021 J. A. Hollon käännöspalkinnon voitti Jussi Palmusaari Kasvien elämä -teoksen suomennoksesta. Kyseessä on palkintoraadin mukaan ”oppinut ja intohimoinen teos, joka avaa uudenlaisia, hätkähdyttäviäkin näkökulmia elämään maapallolla”.

Minäapua on kaikkialla paitsi kritiikissä

Kritiikin piirissä self-helpiä ei huomata juuri lainkaan, vaikka sen lonkerot ulottuvat joka puolelle kirjallisuuden kentällä. Kriittinen, suppea katsaus vuoden 2020 itseavun kirjoon paljastaa, että uusi kirjallisuuslajihybridi on syntynyt, kirjoittaa kriitikko Vesa Rantama.

Tekstiä kulkemassa, paikkaa lukemassa

Ville-Juhani Sutisella on erinomaisen varma ote, jolla hän poimii esiin vähemmän luettuja klassikoita, sekä matkakirjailijalle välttämätön tarkka ja erittelevä silmä, kirjoittaa Sarianna Kankkunen. Tietoteos ”Sivupolkuja – kirjoituksia kirjallisuudesta ja paikasta” (Avain, 2020) pureutuu paikan ja kirjallisuuden suhteeseen.

Manipuloinnin monet kasvot

Uutuusteos kutsuu havainnoimaan vaikuttamisen ja vaikuttumisen dynamiikkoja jokapäiväisessä elämässä esitellen kansantajuisesti psykologisia vaikuttamiskeinoja ja niiden yhdistelmiä, pohtii vaikuttamisen ja manipuloinnin välistä eroa ja neuvoo suojautumaan manipuloinnilta – sortuen paikoin kapeakatseiseen ohjeistamiseen ja skuuppimaisuuteen, kirjoittaa psykologian tohtori Heidi Toivonen.

Musiikkikaan ei ole pyhää

Kuinka musiikkia käytetään, ja milloin musiikista saa eniten mielihyvää, kysyy Tommi Uschanov esseekokoelmassaan, jonka aikajänne ulottuu 1700-luvulta nykypäivään.

Tavaran henki

Suhteemme tavaroihin on äärimmäisen ristiriitainen niin käytännön kuin moraalinkin tasolla, kirjoittaa Marja Saarenheimo teoksessaan Esineiden perimmäisestä olemuksesta.

Kauan kaivattu teos tarinallisuudesta

[dropcap]K[/dropcap]ertomuksen voi hyvällä syyllä laskea yhdeksi viime vuosien näkyvimmistä trendeistä. Vaikka asioiden esittäminen kertomuksen muodossa on ikiaikainen perinne, on tarinallisuuden vahva hyödyntäminen tiedonvälityksellisissä teksteissä, kuten journalismissa ja tietokirjallisuudessa, jokseenkin tuore ilmiö. Nykyisin kertomusta myös tutkitaan paljon, mutta – toisin kuin esimerkiksi englanninkielisellä kielialueella – yleisesityksiä ja tietokirjoja aiheesta on julkaistu suomen kielellä vielä verrattain vähän. […]

Sokean kehitysuskon kriitikko

[dropcap]T[/dropcap]ieteen päivillä tammikuussa 1987 Helsingissä sai alkunsa skandinaavinen mediaskandaali, jollaista on mahdoton kuvitella tämän päivän lehtien täytteeksi. Johtava sosiologi Erik Allardt (s. 1925) syytti johtavaa filosofia Georg Henrik von Wrightiä (1916–2003) tuhoavaksi pessimistiksi, ja – ehkä tahtomattaan – julisti titaanien taistelun. Tapaus kertoo jotain intellektuellien vielä 1980-luvulla nauttimasta kunnioituksesta: heidän oppinutta keskusteluaan ihmiskunnan kohtalonkysymyksistä pidettiin […]

Maailmanparannusta ja kohottavia kertomuksia

Esittelyssä kaksi tuoretta tietokirjaa, joista toinen pureutuu keskiaikaisiin opetuksiin, toinen tulevaisuudenvisioihin. Molemmista löytyy ajankohtainen taso. Tietokirjakritiikkejä julkaistaan Verkko-Särössä Wihurin rahaston tuella. * Pandemiamme myötä arkeen ovat ujuttautuneet paitsi kasvomaskit ja R-luvut, myös moraaliset kysymykset. Yhteiskunnallisella tasolla suhtautuminen virukseen on nostanut esiin vastakkainasettelun talouden ja ihmiselämän vaalimisen välillä. Yksityisesti joudumme punnitsemaan, missä määrin läheisen tapaaminen tai […]