Etusivulle
0,00 €
Geneettinen kritiikki tutkii kirjoitusprosesseja ja tekstien alkuperää muun muassa käsikirjoitusluonnosten ja kirjoitusmenetelmien kautta. Kirjallisuustutkimuksen tuntemattomampaa haaraa valottavan artikkelikokoelman ytimessä on syvä arvostus luovaa prosessia, työn vaiheita, keskeneräisyyttä ja muuttuvia suuntia kohtaan, kirjoittaa Katariina Kärkelä arviossaan.
Arthur Schopenhauerin vastikään suomeksi ilmestynyt Tahdottoman tietämisen autuus sisältää Maailma tahtona ja mielteenä -teoksen estetiikkaa käsittelevät osat. Kirjailija ja toimittaja Jussi K. Niemelä ruotii esseessään Schopenhauerin käsityksiä neroudesta, taiteesta, keskinkertaisista ”poropeukaloista” ja havaitsemisesta.
Mariette Lindsteinin kirja Pako kultista on arvostettavan rehellinen kertomus uskosta, häpeästä ja sosiaalisen kontrollin voimasta skientologiakirkon ytimessä, kirjoittaa Manu Penttilä arviossaan.
Kriitikko Herman Raivio antaa Turvaton tila -esseekokoelmassaan lukijalle tilaa ajatella. Uhriutumisen ja loukkaantumisen sijaan nykykeskustelussa tervetulleita olisivat älyn säilä, nauru ja terve kamppailu, kirjoittaa Jaana Seppänen.
Saksalainen vasemmistopoliitikko kritisoi kirjassa omaa puoluettaan Die Linkeä kovasanaisesti elitismistä ja pienituloisen kansanosan unohtamisesta. Kritiikistä seurannut mylläkkä johti lopulta uuden, nopeasti kasvavan puolueen syntyyn. Suomeksi Die Selbstgerechten julkaistaan vuonna 2025.
Itävaltalais-israelilainen filosofi uudisti ihmisyyden olemuksen määritelmän: olennaisin ei löytynyt ihmisen pään sisältä, vaan ihmisten välistä. Toimittaja Jussi Hanhivaara sai kokea Buberin filosofisen vallankumouksen omakohtaisesti. Essee on julkaistu ensi kerran helmikuussa 2022 Särön numerossa 45.
Puolijumalana pidetty neuvostojohtaja Josif Stalin tavoitteli sosialistista utopiaansa häikäilemättömin keinoin, eikä stalinismin yhtymäkohtia nyky-Venäjän politiikkaan ole vaikea löytää. Timo Hännikäisen uutuuskirja valottaa Stalinin persoonaa ja taustaa omintakeisista näkökulmista.
Antiikin aikana eläneen Vitruviuksen Arkkitehtuurista-teoksen tuore suomennos (Gaudeamus, 2022) ja mukaan lisätyt tiivistelmät tekevät klassikosta entistäkin antoisamman lähteen arkkitehtuurista ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneille lukijoille. Veli-Matti Huhdan kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa 47–48.
Muistot vääristyvät ja hämärtyvät luonnostaan, mutta niitä on helppo myös muokata joko tarkoituksella tai tiedostamatta, selviää oikeuspsykologi Julia Korkmanin tietokirjasta Muistin varassa – oikeusprosessi ja totuus (S&S, 2022). Ristiriitaiset muistikuvat johtavat pahimmillaan oikeusmurhiin.
Hollantilaistoimittaja Rutger Bregmanin tietokirja Hyvän historia (Atena, 2020) kyseenalaistaa yleisen käsityksen siitä, että ihminen olisi pohjimmiltaan paha ja syntinen. Kritiikki on julkaistu ensi kerran joulukuussa 2020 Särön numerossa 42.