Suomen kieli taipuu monelle mutkalle, mutta ei taitu, pakinoi helsinkiläinen kirjailija ja toimittaja Jussi K. Niemelä. Miksi emme siis muuntaisi ajankohtaisimpiakin vierasperäisiä sanoja suuhumme sopivammiksi?
Jutut
Tutkimusten mukaan kirjailijoiden, eritoten runoilijoiden, mielenterveys horjuu muuta väestöä useammin. Psykiatrinen diagnostiikka ei yllä selittämään liikkeessä olevien luovien prosessien merkitystä mielenterveydelle, kirjoittaa eurooppalaisen kirjallisuusterapian uranuurtaja, dosentti ja kirjailija Juhani Ihanus. Essee on julkaistu alun perin Särön Arkkitehtuuri ja mielenterveys -numerossa keväällä 2023.
Särö otti riskin julkaisemalla kesällä kaksi kirjoitusta, joissa Timo Hännikäinen oli esseistin ja kirjailijan roolissa, irrallaan poliittisesta marginaalistaan. Journalistisin perustein tehdyt julkaisupäätökset osoittautuivat muutamalle kulttuurijournalismin ammattilaiselle vaikeiksi sulattaa. Päätoimittaja Mark Mallon avaa Särön linjaa ja toteaa, ettei lehti myötäile natseja eikä alistu itsesensuuriin.
Mediaa moititaan toisinaan, usein aiheetta, paniikin lietsomisesta ilmastokysymyksissä. Jos toimittajat kuitenkin sortuvat kampanjointiin ja kriittisten äänien leimaamiseen, voi polarisaatio syventyä ja ilmastonmuutoskeskustelu politisoitua. Lukas Koperekin artikkeli on julkaistu alun perin saksalaisessa Cicero-aikakauslehdessä.
Latvialainen matemaatikko ja taiteilija Daina Taimiņa tunnetaan hyperbolisten pintojen virkatuista malleista, jotka ovat syventäneet opiskelijoiden ja asiantuntijoiden ymmärrystä aiheesta. Taimiņa kertoo haastattelussa läpimurtonsa synnystä ja hyödyistä sekä naisten asemasta miesvaltaisella alalla. Alun perin latvialaisessa Satori-lehdessä julkaistua haastattelua on Särön toimituksessa lyhennetty hieman.
Tarita Ikosen intiimissä, mielenterveysteemaa käsittelevässä runokokoelmassa itsetuhoisuuden vastavoimana on kirjoittaminen. Lukukokemus on vaikea, kirjoittaa Tuuli Kunnas. Kritiikki on julkaistu alun perin Särön numerossa 47–48.
Valveutuneen identiteettipolitiikan puolestapuhujat vaativat etnisille, seksuaalisille ja sukupuolisille vähemmistöille positiivista näkyvyyttä. Ajankohtaisessa näyttelyssä kuvataiteilijat kyseenalaistavat valtakulttuurin edustajien tapaa katsoa vähemmistöjä. Kriitikko, esseisti Herman Raivion mukaan toisen katsomistapaa ei voi koskaan hallita, vaan tulkintojen avaruus on etenkin taiteessa ääretön.
Yhdysvaltalaisen Cormac McCarthyn kirjoissa maailma on sekasortoinen, väkivaltainenkin paikka, jossa pilkahtelee mystiikkaa. Suomentaja, esseisti Timo Hännikäinen kirjoittaa McCarthyn viimeisiksi jääneiden teosten annista: ”Nykyihmiselle tiede on korkein auktoriteetti, mutta se ei anna vastauksia kaikkeen eikä tarjoa moraalista kompassia.”
Miten tavalliset kansalaiset voivat jatkaa tyydyttävää elämää Venäjällä, kun vallanpitäjiä on jo sukupolvien ajan ollut turha yrittää horjuttaa, ulkomailta satelee moraalisia neuvoja, uraa on mahdotonta luoda ja kaikki ilo on sodan vuoksi paheksuttavaa? Oppositiopoliitikko, toimittaja Leonid Gozmanin kirje Venäjän sisäisille emigranteille on julkaistu alun perin Novaja Gazeta Europe -oppositiolehdessä.
Fantasiakirjailija, kirjallisuudentutkija Katariina Kärkelä on mukana kadonneisiin kirjalllisuudenlajeihin pureutuvassa tutkimusprojektissa. Särön toimituskuntaan vuosi sitten liittynyt Kärkelä olisi mielellään mukana rakentamassa muutosta, jossa hitaus, uppoutuminen ja suullinen kirjallisuusperinne nousisivat alalla nykyistä suurempaan arvoon.