Euroviisut – mitä huonommat, sitä paremmat

On vuosittainen perinne valittaa siitä, että Euroviisut olivat vielä aikoinaan oikea laulukilpailu. Hätkähdyttävät asut, kohut, laulujen viihteellisyys ja boikotit ovat kuitenkin kuuluneet asiaan jo vuosikymmenien ajan, ja ne tekevät tapahtumasta joka vuosi mieleenpainuvan spektaakkelin, kirjoittaa Lolita Tomsone viisuyhteenvedossaan. Kolumni ilmestyi alun perin latvialaisessa Satori-lehdessä toukokuussa 2024.

Neromyytti ja karismaattinen vallankäyttö taidekoulutuksessa

Pirkko Saision tuoreessa elämäkertateoksessa taidekoulutuksen epäterveet vallankäytön rakenteet paistavat läpi, kirjoittaa dosentti ja äänitaiteilija Taina Saarikivi. Taiteilijan neromyytti, läpinäkymättömät toiminnan kriteerit sekä mestareina pidettyjen opettajien karismaattinen valta vaikeuttavat epäasialliseen kohteluun puuttumista taidekorkeakouluissa ja voivat johtaa opiskelijoiden oikeusturvan horjumiseen.

Tuhansia pieniä tarinoita kuin kiviä kengässä

Millainen kirjallisuusmaa on Slovakia? Tampereella asuva bratislavalaislähtöinen kirjailija Alexandra Salmela pohtii synnyinmaansa kirjallisen kulttuurin perintöä, kehitystä, kohuja, nykytilannetta ja tulevaisuudenkuvia. Essee on julkaistu alun perin maaliskuussa 2024 ilmestyneessä Särön numerossa Näkymiä Slovakiasta (nro 51).

Tekoälyn filosofia turvaa ihmisen vapauden

Uusilla teknologioilla on kerta toisensa jälkeen potentiaalia luoda yhteiskunnille uudet, määräävät säännöt ja rakenteet. Tekoälyllä on kenties vielä suurempi vaikutus elämäämme kuin aiemmilla teknologisilla edistysaskeleilla – kuinka paljon sille tulisi antaa valtaa? Rokas Linkevičiusin essee on julkaistu alun perin liettuaksi Šiaurės Atėnai -kulttuurilehdessä.

Kriitikko – sotapäällikkö vai filosofi?

CMX:n keulakuvan A.W. Yrjänän tuore Heliografi-soololevy kuulostaa fanin korviin aivan erilaiselta kuin Helsingin Sanomien ammattikriitikon – miksi? Kirjailija, säveltäjä Markus Niemi syväluotaa esseessään kriitikon valtaa ja kritiikin tehtävää.

Käännetty maisema

Syrjässä olevien alueiden tai marginaalisten ihmisryhmien mielenmaisemissa liikuskeleminen ei ole kenenkään velvollisuus, vaan mahdollisuus, johon tarttuminen lisää elämän ymmärtämistä ja kiinnostavuutta, kirjoittaa Mark Mallon huhtikuussa ilmestyvän Slovakia-teemanumeron pääkirjoituksessaan.

Yksin, olosuhteiden keskellä yksin

Joni Langin runokokoelman luonnosmaiset, epätarkoiksi jätetyt hahmot paikantuvat järjestäytyneen yhteiskunnan ja sosiaalisen vuorovaikutuksen katvealueille, kirjoittaa Miikka Laihinen. Kritiikki on julkaistu alun perin Särön numerossa Muoto ja merkitys (nro 49–50) joulukuussa 2023.

Kolumbialainen nadaismi etsii vapautta väkivallan keskeltä

Kerrostalo sateessa -uutuusantologian esittelemä runosuuntaus on ottanut vaikutteita dadaismista ja Kolumbian sotilasdiktatuurista. Suomennokset ovat enimmäkseen onnistuneita, mutta välillä liian kiinni alkutekstissä, kirjoittaa kriitikko, suomentaja Janne Löppönen. Kritiikki on julkaistu alun perin Särön numerossa Muoto ja merkitys (nro 49–50) joulukuussa 2023.

Poikkeusaika vaiensi vaihtoehtoiset näkemykset valtamediassa

Koronapandemian aika oli erityinen haaste erilaisia näkemyksiä kunnioittavan moniäänisyyden toteutumiselle. Viranomaissuosituksista eriävät näkemykset luokiteltiin monesti disinformaatioksi, ja valtamediassa tarjottu tulkinta vaihtoehtoisista näkemyksistä oli usein yksinkertaistavaa ja vastakkain asettelevaa. Suomalaisia uutismedioita tarkastelevassa tutkimuksessa tunnistettiin viestinnällistä polarisoitumista vahvistavia elementtejä, kuten dialogisuuden puute, puhujakategorioilla oikeuttaminen, ihmisten luokittelu sekä ääri-ilmaisujen käyttäminen. – Artikkeli on lyhennelmä Media & Viestinnässä julkaistusta tutkimusartikkelista.