Etusivulle
0,00 €
Vitkastelua, viivyttelyä ja vetkuttelua pidetään luovan työn vihollisena. Aivot kuitenkin kaipaavat taukoja ja joutilaisuutta. Prokrastinaation hyviä puolia voidaan kuvata kotvimisen käsitteellä, esittää kirjailija ja kulttuuriantropologi Jenny Kangasvuo esseessään.
Geneettinen kritiikki tutkii kirjoitusprosesseja ja tekstien alkuperää muun muassa käsikirjoitusluonnosten ja kirjoitusmenetelmien kautta. Kirjallisuustutkimuksen tuntemattomampaa haaraa valottavan artikkelikokoelman ytimessä on syvä arvostus luovaa prosessia, työn vaiheita, keskeneräisyyttä ja muuttuvia suuntia kohtaan, kirjoittaa Katariina Kärkelä arviossaan.
Jouko Sirolan ja Mark Mallonin luotsaamalla fiktion kirjoittamisen viikonloppukurssilla 26.6.–29.6.2025 perehdytään muun muassa monitasoisen tekstin luomiseen ja fiktiivisten henkilöiden väliseen vuoropuheluun. Kurssi pidetään edellisvuoden tapaan inspiroivassa ympäristössä Pyhtään Stockforsissa.
Miten mielikuvitusta voi ruokkia? Mikä on kirjoitusharjoitusten tarkoitus? Kuinka välttää kliseitä? Onko kiellettyjä aiheita olemassa? Runoilija, Särön päätoimittaja ja luovan kirjoittamisen opettaja Mark Mallon avaa näkemyksiään luovuudesta ja opetustyönsä filosofiasta. – Mallonin ja kirjailija Alexandra Salmelan maaliskuun lopussa vetämälle viikonloppukurssille Pyhtään Stockforsissa voi ilmoittautua 14.3. asti.
Pyhtään Stockforsissa 21.–23.3.2025 pidettävällä fiktion kirjoittamisen viikonloppukurssilla kirjoitetaan fyysisen tilan ja oman mielentilan tarjoaman inspiraation voimin. Kurssin sisällöistä ja ohjauksesta vastaavat vuonna 2010 Finlandia-ehdokkaana ollut kirjailija Alexandra Salmela sekä Särön päätoimittaja, runoilija Mark Mallon. – Toimittaja Hanna Rantanen kysyi Salmelalta, mistä kirjoittamisen opettamisessa on kyse.
Pyhtäällä, idyllisen Stockforsin kartanomiljöössä 21.–23.3.2025 pidettävän intensiivisen kirjoittajakurssin vetäjinä toimivat palkittu kirjailija Alexandra Salmela ja runoilija, päätoimittaja Mark Mallon. Paikan päälle pääsee myös julkisilla kulkuvälineillä.
Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen ja tekoälytutkija, tietokirjailija Hannu Toivonen kertovat Särön haastattelussa näkemyksiään nopeasti kehittyvän tekoälyn vaikutuksesta kirjailijoiden, lukijoiden ja koko kirjallisuuskentän asemaan. Onko koneista kirjailijoiden korvaajiksi?
Nuoren Voiman päätoimittaja Taija Roiha jatkaa keskustelua kirjoitustaidon heikkenemisestä todeten, että editori ei voi ajatella kirjoittajan puolesta. Roihan mukaan omaan tekstiin ei tulisi suhtautua suorituksena – pidemmälle pääsee omiin sanavalintoihin ja tyyliin kohdistuvalla uteliaisuudella.
Journalistisen ja akateemisen kirjoittamisen taso on viime vuosina heikentynyt havaittavasti paitsi opiskelijoilla myös ammatikseen kirjoittavilla ihmisillä. Kirjallisuudentutkija, kirjailija Katariina Kärkelä esittää, että osasyinä ovat jäsentymätön ajattelu sekä kiinnostuksen ja arvostuksen puute kieltä kohtaan.