Kuinka kirjallisuus syntyy?

Geneettinen kritiikki tutkii kirjoitusprosesseja ja tekstien alkuperää muun muassa käsikirjoitusluonnosten ja kirjoitusmenetelmien kautta. Kirjallisuustutkimuksen tuntemattomampaa haaraa valottavan artikkelikokoelman ytimessä on syvä arvostus luovaa prosessia, työn vaiheita, keskeneräisyyttä ja muuttuvia suuntia kohtaan, kirjoittaa Katariina Kärkelä arviossaan.

Kirjoittaja matkaa sattumien varassa kohti epätäydellisyyttä

Miten mielikuvitusta voi ruokkia? Mikä on kirjoitusharjoitusten tarkoitus? Kuinka välttää kliseitä? Onko kiellettyjä aiheita olemassa? Runoilija, Särön päätoimittaja ja luovan kirjoittamisen opettaja Mark Mallon avaa näkemyksiään luovuudesta ja opetustyönsä filosofiasta. – Mallonin ja kirjailija Alexandra Salmelan maaliskuun lopussa vetämälle viikonloppukurssille Pyhtään Stockforsissa voi ilmoittautua 14.3. asti.

Luovan kirjoittamisen opettaja tähtää oivalluksiin

Pyhtään Stockforsissa 21.–23.3.2025 pidettävällä fiktion kirjoittamisen viikonloppukurssilla kirjoitetaan fyysisen tilan ja oman mielentilan tarjoaman inspiraation voimin. Kurssin sisällöistä ja ohjauksesta vastaavat vuonna 2010 Finlandia-ehdokkaana ollut kirjailija Alexandra Salmela sekä Särön päätoimittaja, runoilija Mark Mallon. – Toimittaja Hanna Rantanen kysyi Salmelalta, mistä kirjoittamisen opettamisessa on kyse.

Utelias kirjoittaa paremmin

Nuoren Voiman päätoimittaja Taija Roiha jatkaa keskustelua kirjoitustaidon heikkenemisestä todeten, että editori ei voi ajatella kirjoittajan puolesta. Roihan mukaan omaan tekstiin ei tulisi suhtautua suorituksena – pidemmälle pääsee omiin sanavalintoihin ja tyyliin kohdistuvalla uteliaisuudella.

Miksi emme osaa enää kirjoittaa?

Journalistisen ja akateemisen kirjoittamisen taso on viime vuosina heikentynyt havaittavasti paitsi opiskelijoilla myös ammatikseen kirjoittavilla ihmisillä. Kirjallisuudentutkija, kirjailija Katariina Kärkelä esittää, että osasyinä ovat jäsentymätön ajattelu sekä kiinnostuksen ja arvostuksen puute kieltä kohtaan.