Kahdeksan vuosikymmenen käsityksiä halusta

Historiantutkija, yhteiskuntatieteilijä Sandra Hagman tarkastelee suomalaisen mieshomoseksuaalisuuden historiaa maakunta-arkistoista löytämiensä oikeudenkäyntipöytäkirjojen sekä kunkin ajan tiede- ja lehtikirjoitusten perusteella. Seitsemän kummaa veljestä on jäsennetty tietokirjalle epätavalliseen, fiktion puolelta napattuun viitekehykseen. Hagman vertaa homoseksuaalisten miesten historiaa Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin tarinaan, jossa veljekset joutuvat kohtaamaan modernin maailman haasteet. Hagmanin kirjassa ”veljeys” syntyy koetusta vastakkainasettelusta yhteiskunnan normien […]

Halujen entrooppisella taistelukentällä

Maaria Päivinen vaihtaa neljännen romaaninsa myötä kustantajaa. Leevi Lehdon ntamon korvaa vasemmistolaiseksi tietokirjakustantamoksi profiloitunut, mutta alati enemmän myös kaunokirjallisuutta julkaiseva Into. Loikkaus ei Päivisen uutukaisen puitteissa vaikuta erityisen radikaalilta ratkaisulta; On nälkä, on jano istuu kriittisessä, provokatiivisessa ärhäkkyydessään Innon katalogiin mukisematta. Teoksessa keski-ikää lähestyvä helsinkiläislukion matematiikanlehtori ryhtyy parisuhdekriisin jälkimainingeissa maailmaa kiertäväksi parittajaksi, miehiä niin fyysisesti, […]

Varjoja ja valepukuja Reykjavíkissa

Islantilaisen Sjónin neljäs suomennettu teos Poika nimeltä Kuukivi muistuttaa paljon hänen aiempaa romaaniaan, vuonna 2005 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon voittanutta Skugga-Balduria. Molemmat ovat tiiviitä historiallisia romaaneja, joissa kerrotaan muutaman kuukauden aika Islannin itsenäisyysliikkeen loppuajoilta parin päivän jaksoissa. Molemmissa on myös keskeisenä teemana vähemmistöjen kohtelu: Skugga-Baldurissa marginalisoituna ja syrjittynä on kehitysvammainen Abba-tyttö, Kuukivessä homoseksuaali ja prostituoitu orpopoika […]

Siirtymäkauden syvämietteistä tulevaisuuteen

Esseitä voi kirjoittaa monella tavalla hyvin. Loistavan esseen ominaisuuksiin kuuluvat usein keveys, tiiviys, iskevyys sekä ajatuksen vapaa siirtymä konkreettisen ja abstraktin, yksityisen ja yleisen välillä. Näitä ominaisuuksia riittää Vladimir Jermakovin (s. 1949) esseekokoelmassa Tolstoin varjo. Jermakov kirjoittaa mestarillisesti venäläisen kulttuurin syväjuonteista ja tilanteesta juuri nyt. Tämä on ehkä kiinnostavinta esseistiikkaa, mitä Venäjältä on tullut vuosikausiin. […]

Kahden kansa(llisuude)n välissä

Kalle Kniivilän vahvasti humaani teos Baltian venäläisistä herättää ajatuksia myös Suomen vähemmistö- ja pakolaispolitiikasta. Kyse ei lopulta ole kielistä, kansallisuuksista tai kartalle piirretyistä rajoista, vaan jostakin paljon perustavanlaatuisemmasta, kirjoittaa Marissa Mehr.