Etusivulle
0,00 €
Kaunokirjailija tai kääntäjä käsittelee sanoja eri tavoin kuin luonnontieteilijä, tutkija tai tietokirjailija. Runon kääntäjän on harkittava, onko mielekkäämpää löytää tekstissä esiintyvälle eläinlajille tai kasville täsmällinen tieteellinen termi vai valita epätarkempi ilmaisu oikeanlaisen mielikuvan välittämiseksi, kirjoittaa runoilija ja suomentaja Kai Nieminen.
Millaisena 1300-luvulta nykyaikaan sinkoutuneet munkit kokisivat Helsingin halki virtaavan Vantaanjoen haaran kaljakelluntoineen ja muine jumalattomine keksintöineen? Kirjailija Jouko Sirola ammentaa näkynsä Hanna Apajalahden uutuusteoksesta Vantaanjoki – tutkimusmatkailijan opas.
Kolmen tuoreen runokokoelman aiheita ovat puut, ihmisen metsäsuhde ja haikeus luonnon tuhoutumisvaarasta. Kuinka syvälle siimekseen voi runon keinoin päästä?
Luonnossa esiintyvien loisten ja mikrobien tavat vaikuttaa isäntäeläimensä käyttäytymiseen ylittävät mielikuvituksellisuudessaan hurjimmatkin kauhuelokuvat, kirjoittaa Jukka Laajarinne.
Kasvit reagoivat ympäristön olosuhteisiin, viestivät toisilleen ja ovat luoneet erilaisia selviytymismekanismeja. Ovatko kasvit siis älykkäitä ja tuntevia olentoja? Kirjailija Jukka Laajarinne pohtii aihetta Aristoteleen ja nykytutkijoiden näkemysten pohjalta. Essee on julkaistu ensimmäisen kerran Särön numerossa 34 (Kulkijat, kulkurit).