Etusivulle
0,00 €
Kukaan tuskin haluaa sanoillaan kylvää journalistien tai tutkijoiden mieleen itsesensuurin siemeniä, mutta niin voi silti käydä, kirjoittaa päätoimittaja Mark Mallon. Mitä tapahtuisi, jos keskusteluilmapiiri olisi nykyistä vapaampi? Pääkirjoitus on julkaistu heinäkuussa 2024 ilmestyneessä Hyvät aikeet -tuplanumerossa.
Syrjässä olevien alueiden tai marginaalisten ihmisryhmien mielenmaisemissa liikuskeleminen ei ole kenenkään velvollisuus, vaan mahdollisuus, johon tarttuminen lisää elämän ymmärtämistä ja kiinnostavuutta, kirjoittaa Mark Mallon huhtikuussa ilmestyvän Slovakia-teemanumeron pääkirjoituksessaan.
Taiteen paras markkinavaltti on sen laatu, kirjoittaa Mark Mallon pääkirjoituksessaan. Vivahteikkaaseen ja monitasoiseen kieleen törmää suomalaisessa nykykirjallisuudessa kuitenkin valitettavan harvoin.
Viime vuosina kulttuurilehdille tarjotut tekstit ovat kärsineet älyllisestä velttoudesta ja heikosta kielellisestä tasosta, kun taas isot mediatalot painottavat yhä useammin tunnesisältöjä ja uhrikertomuksia asiasisällön ja logiikan sijaan. Särön päätoimittaja Mark Mallon vetoaa pääkirjoituksessaan: kirjoittajilta ja julkaisuilta on vaadittava enemmän.
Pääkirjoitus on julkaistu Särön numerossa Karkotettujen kirjoituksia (nro 45) helmikuussa 2022.
”Idea, joka syntyy kuin tyhjyydestä kuiskaten, on hyvä, koska se ei synny henkilökohtaisesta vallanhalusta.” Pääkirjoitus on julkaistu Särön Hyvännäkijä-numerossa joulukuussa 2020.
Maailmat on rakennettu sisäkkäin, eikä niiden välistä yhteyttä aina kuule tai näe, kirjoittaa Särön päätoimittaja Henki ja hurmos -numeron (38-39) pääkirjoituksessa.
Itä ja länsi on tarkemmin ajateltuna hieman keinotekoinen teema Särölle. Pohjoinen ja etelä ovat maantieteellisesti paikannettavissa, mutta länsi ja itä ovat maantieteellisiä vain suhteellisesti. Fysikaalisia eli todellisia ne ovat lähinnä astronomisessa tai säätieteellisessä mielessä – tai silloin kun matkustetaan jostain jonnekin. Seudun tai kaupunginosan kutsuminen itäiseksi tai läntiseksi on toisinaan ongelmallista. Kuvitelkaamme kolme paikkakuntaa samassa […]
”Tšekkoslovakia oli taloudellinen, teollinen ja kulttuurinen menestys. Se oli hyvin puolustettu ja rauhanomainen valtio. Tšekkoslovakia oli luultavasti parhaita demokraattisia valtioita ylipäänsä, ja sen perustaja, Tomáš Garrigue Masaryk, oli Winston Churchilliin ja Abraham Lincolniin verrattavissa oleva avoimen yhteiskunnan pioneeri”, julisti filosofi Karl Popper (1902–1994) luennollaan Kaarlen yliopiston lääketieteen laitoksella Prahassa 1994. Hän totesi lisäksi: ”Tšekkoslovakian valtio oli Masarykin viisauden, avoimuuden, rohkeuden ja totuuteen pyrkimisen tulosta.”
Pääkirjoitus on julkaistu alun perin Särön numerossa Kulkijat, kulkurit.