Etusivulle
0,00 €
Puolalainen runoilija ja kuvittaja ariel rosé keskustelee eri maissa elävien ukrainalaisten kanssa heidän monesti kipeästä ja monimutkaisesta suhteestaan venäjän kieleen. Fragmentaarinen, rohkea essee on sukellus ukrainalaisen kulttuurin samanaikaisesti ikivanhoihin ja päivänpolttaviin kielikysymyksiin: kielen ulottuvuuksiin ja arvoon, pakollisuuteen ja vapaaehtoisuuteen, monikielisyyteen ja identiteettiin.
Miksi äärioikeisto nousee Euroopassa? Länsimaiden demokratia on vaarassa, elleivät poliittiset johtajat ota äänestäjien pelkoja vakavasti, kirjoittaa venäläinen oppositiopoliitikko, toimittaja Leonid Gozman. Kolumni on julkaistu alun perin Novaja Gazeta Europessa.
On vuosittainen perinne valittaa siitä, että Euroviisut olivat vielä aikoinaan oikea laulukilpailu. Hätkähdyttävät asut, kohut, laulujen viihteellisyys ja boikotit ovat kuitenkin kuuluneet asiaan jo vuosikymmenien ajan, ja ne tekevät tapahtumasta joka vuosi mieleenpainuvan spektaakkelin, kirjoittaa Lolita Tomsone viisuyhteenvedossaan. Kolumni ilmestyi alun perin latvialaisessa Satori-lehdessä toukokuussa 2024.
Uusilla teknologioilla on kerta toisensa jälkeen potentiaalia luoda yhteiskunnille uudet, määräävät säännöt ja rakenteet. Tekoälyllä on kenties vielä suurempi vaikutus elämäämme kuin aiemmilla teknologisilla edistysaskeleilla – kuinka paljon sille tulisi antaa valtaa? Rokas Linkevičiusin essee on julkaistu alun perin liettuaksi Šiaurės Atėnai -kulttuurilehdessä.
Nykyisten nuorten ja nuorten aikuisten Z-sukupolvea yhdistää ahdistus ilmastonmuutoksesta ja epävarmasta tulevaisuudesta. Ahdistuksesta ei kuitenkaan ole tulevaisuuden pelastajaksi – on uuden, toimeen tarttuvan ja siltoja rakentavan A-sukupolven aika, kirjoittaa 19-vuotias valtio-opin opiskelija Felix Huber manifestissaan lopun ajan mielialaa vastaan. Essee on julkaistu alun perin saksalaisessa Cicero-aikakauslehdessä lokakuussa 2023.
Muusikko Gatis Pāvils Breijers kuvailee esseessään, miten hallusinogeenisten sienten käyttö on vaikuttanut hänen minäkuvaansa ja käsitykseensä omasta paikastaan maailmassa. Essee on julkaistu alun perin latvialaisessa Satori-kulttuurilehdessä syyskuussa 2023 osana päihteidenkäytön tabun rikkomiseen tähtäävää juttusarjaa, jossa kirjoittajat avaavat anonyymisti omien psykedeelikokemustensa hyviä ja huonoja puolia.
Mediaa moititaan toisinaan, usein aiheetta, paniikin lietsomisesta ilmastokysymyksissä. Jos toimittajat kuitenkin sortuvat kampanjointiin ja kriittisten äänien leimaamiseen, voi polarisaatio syventyä ja ilmastonmuutoskeskustelu politisoitua. Lukas Koperekin artikkeli on julkaistu alun perin saksalaisessa Cicero-aikakauslehdessä.
Latvialainen matemaatikko ja taiteilija Daina Taimiņa tunnetaan hyperbolisten pintojen virkatuista malleista, jotka ovat syventäneet opiskelijoiden ja asiantuntijoiden ymmärrystä aiheesta. Taimiņa kertoo haastattelussa läpimurtonsa synnystä ja hyödyistä sekä naisten asemasta miesvaltaisella alalla. Alun perin latvialaisessa Satori-lehdessä julkaistua haastattelua on Särön toimituksessa lyhennetty hieman.
Miten tavalliset kansalaiset voivat jatkaa tyydyttävää elämää Venäjällä, kun vallanpitäjiä on jo sukupolvien ajan ollut turha yrittää horjuttaa, ulkomailta satelee moraalisia neuvoja, uraa on mahdotonta luoda ja kaikki ilo on sodan vuoksi paheksuttavaa? Oppositiopoliitikko, toimittaja Leonid Gozmanin kirje Venäjän sisäisille emigranteille on julkaistu alun perin Novaja Gazeta Europe -oppositiolehdessä.
Digiriippuvaisten lasten ja nuorten määrä on uuden tutkimuksen mukaan kasvanut entisestään, kirjoittaa filosofian tohtori, toimittaja Alexander Grau. Alkoholismiin verrattavissa oleva riippuvuus ei koske ainoastaan nuoria, vaan ulottuu koko yhteiskuntaamme – teknologiayritysten myötävaikutuksella. Artikkeli on julkaistu ensi kerran saksaksi Cicero-lehdessä 18.3.2023.