Greta, Asperger ja diagnoosikieli

On vähättelevää laittaa ilmastoaktivistin ajattelu ja toiminta diagnoosien piikkiin, kirjoittaa Heidi Toivonen Maailman autismitietoisuuden päivänä. * [dropcap]K[/dropcap]un Greta Thunbergistä tuli maailmankuulu ilmastoesikuva, Helsingin Sanomien Pirkko Kotirinta muistutti, että ”siitä voi kiittää Aspergerin oireyhtymää”. Pian samassa lehdessä ilmestyi myös Saska Saarikosken Thunbergiä käsittelevä teksti. Molemmissa Asperger-diagnoosi kietoutuneena mielenterveyssanastoon on itseisarvoisessa käytössä, Gretaa toiseuttaen, objektivoiden ja holhoten. […]

Politiikan syntisten seurakunta

Kokeneiden tutkivien journalistien Jyri Hännisen ja Jarno Liskin uutuuskirja Keskustan valtakunta piirtää tahmean ja suhmuroivan kuvan päähallituspuolueemme toimintakulttuurista. Oudoimmaksi peluriksi kirjassa nousee Juha Sipilä, puhtoinen mies, jonka taustasta paljastuukin oudon sumeita kohtia. * [dropcap]K[/dropcap]eskusta on ollut viime kuukausina helppo maali. Puolueen politiikan linjasta ei ole oikein saanut selvää, monet uudistushankkeet ovat läjähtäneet huonon valmistelun takia […]

Cold War on Puola vuonna 2018

Paweł Pawlikowski voitti parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon elokuvallaan Ida (2013) vuonna 2015. Hänen uusin elokuvansa, kolme Oscar-ehdokkuutta kerännyt Cold War (Zimna wojna, 2018), on edellistä elokuvaa henkilökohtaisempi, monikerroksisempi ja yllättävän ajankohtainen. * [dropcap]C[/dropcap]old War kertoo säveltäjä-muusikko Wiktor Warskin ja laulaja Zula Lichońin välisestä mahdottomasta rakkaudesta. Suhde alkaa 1940-luvun lopun Puolassa, kun Zula saapuu koelaulutilaisuuteen, jossa […]

Lupa puhua totta

[dropcap]K[/dropcap]un totuus ja vapaus kohtaavat, syntyy kauneus. Heti. Totuudella tässä tarkoitetaan asioiden ja olentojen sisäistä lakia, ja vapaudella tarkoitetaan ylimääräistä energiaa. Kauneus on lain ja ilon lapsi. Mutta kauneus on hetkellinen eikä siihen voi tarttua; jopa sen kuvaaminen on mahdotonta. Sen voi ihmeen tavoin muistaa ja sen ihmeen muistaminen auttaa ihmistä ylläpitämään sisäisen lain – […]

Ei valetta ilman totuutta

Journalistin ohjeisiin sisältyy käsky tavoitella totuudenmukaisuutta. Jos totuudenmukaisuuden käsite jätetään kuitenkin määrittelemättä, olemme valeuutisia vastaan hampaattomia, toteaa valtiotieteiden tohtori ja journalistiikan tutkija Aki Petteri Lehtinen. – Yhdysvalloissa presidentti Trump syyttää liberaalia ja kriittistä journalismia valeuutisista. Venäjällä presidentti Putinin hallinto on valjastanut journalismin valheellisen informaation levittäjäksi muun muassa Suomea koskevassa uutisoinnissaan. Suomessa puolestaan oikeus tuomitsi propagandasta […]

Kohtuus kaikessa – paitsi ystävyydessä

Hyveellisyys, kohtuullisuus, vilpittömyys ja aito ystävyys: Jussi K. Niemelä pohtii, miten Aristoteleen vaalimat arvot istuvat nykyihmisten maailmankuvaan. — [dropcap]M[/dropcap]illainen on hyvä ihminen? Moni luulee, että usko tekee autuaaksi. Teoilla ei niin väliä. Aristoteles korostaa Nikomakhoksen etiikassa, että hyveellisiä ei olla, vaan sellaisiksi tullaan harjoittelemalla, tekemällä hyveellisiä tekoja. Nykyään sen sijaan on tapana esittää äänekkäästi ja […]

Tiedeviestinnän sudenkuoppia

Johanna Muurinen on agronomi sekä maatalous- ja metsätieteiden tohtori, jonka väitöskirjan aiheena oli bakteerien antibioottiresistenssi maatalousympäristössä. Tällä hetkellä hän työskentelee postdoc-tutkijana Yhdysvalloissa, Purduen yliopistossa ja siinä ohessa popularisoi tutkimustaan sekä yhteisen terveyden teemoja One Health Finland ry:n puheenjohtajana. — [dropcap]N[/dropcap]iin sanotun kolmannen tehtävän mukaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulisi palvella ympäröivää yhteiskuntaa. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, […]

Kieli – silta vai muuri?

Spekulatiivinen fiktio ansaitsee yleisökseen koko maailman, ja siksi kielirajat on ylitettävä, sanoo kirjailija J. S. Meresmaa. — [dropcap]M[/dropcap]inä puhun kahta kieltä: suomea ja englantia. Muitakin kieliä on tullut opiskeltua latinasta japaniin, mutta yksikään ei ole tarttunut niin kuin englanti. Ihmekös tuo; miltei kaikkien muiden kuin englannin kanssa joutuu näkemään merkittävästi enemmän vaivaa. Kuin huomaamatta englannista […]

Katoamispiste

Kirjailijan on kesälläkin suojauduttava ympäristön häiriötekijöiltä käpertymällä kielen viittaan, vaikka muut lomailevat. Keskittymisen hetkellä kirjoittamisen merkitys, kauneus ja selittämätön puhkeavat eloon. — [dropcap]H[/dropcap]einäkuun kuumuudessa silmissäni on pitkästä aikaa kuva runoilija François Villonista (s. 1431 – kadonnut 1463), jonka jäljet katoavat lumeen. Siinä Villon menee, kietoutuneena tummaan viittaansa, valkoisella lumiaavikolla, muuttuu lopulta pieneksi pisteeksi, on poissa. […]

Mitä teemme eläimille sitten kun emme enää riistä niitä?

Vaikka lopetamme lihansyönnin, meidän ehkä täytyy ottaa luonnossa petojen rooli. — [dropcap]O[/dropcap]len iloinnut vegaaniuden yleistymisestä. Joka kerta kun joku uusi ihminen tulee tietoiseksi ruokatottumustemme ympäristövaikutuksista ja alkaa kyseenalaistaa halvan lihan ylitarjontaa, olemme taas askelen lähempänä kaikille parempaa elämää. Pystyisimmekö elämään kokonaan ilman eläinten riistämistä ja hyväksikäyttöä? Ehkä – jos emme olisi sössineet tätä luontoamme jo […]