Etusivulle
0,00 €
Uutuusteos kutsuu havainnoimaan vaikuttamisen ja vaikuttumisen dynamiikkoja jokapäiväisessä elämässä esitellen kansantajuisesti psykologisia vaikuttamiskeinoja ja niiden yhdistelmiä, pohtii vaikuttamisen ja manipuloinnin välistä eroa ja neuvoo suojautumaan manipuloinnilta – sortuen paikoin kapeakatseiseen ohjeistamiseen ja skuuppimaisuuteen, kirjoittaa psykologian tohtori Heidi Toivonen.
Kaikki eivät masennu kovistakaan kokemuksista, toiset kärsivät jatkuvasta alavireisyydestä. Ajankohtainen tutkimusprojekti pureutuu eri näkökulmista masennuksen riskitekijöihin ja siltä suojaaviin tekijöihin. Tapasimme projektin tutkijat Tellervo Korhosen ja Maarit Piirtolan Särön taiteilija- ja tieteilijäresidenssissä Frankfurt an der Oderissa.
Kuinka musiikkia käytetään, ja milloin musiikista saa eniten mielihyvää, kysyy Tommi Uschanov esseekokoelmassaan, jonka aikajänne ulottuu 1700-luvulta nykypäivään.
Suhteemme tavaroihin on äärimmäisen ristiriitainen niin käytännön kuin moraalinkin tasolla, kirjoittaa Marja Saarenheimo teoksessaan Esineiden perimmäisestä olemuksesta.
Hyvänkin puolella oleva yhteiskunnallinen liikehdintä voi vaarantaa taiteenvapauden, esittää kirjailija Marko Hautala. ”Koska kulttuuripiirit ovat mielellään sorretun asialla, niillä on heikko vastustuskyky täysin suhteellisuudentajuttomillekin vaatimuksille.”
Media kertoo koronaepidemiasta monesti vääristyneen tilastotiedon pohjalta. Epidemiasta selviytyminen typistetään tiedotusvälineissä usein yksilöiden moraaliseksi haasteeksi. Pakot, suositukset ja moraaliset velvollisuudet menevät uutisoinnissa suloisesti sekaisin. Psykologian tohtori Heidi Toivonen haastatteli eri alojen asiantuntijoita koronaepidemiaan liittyvien toimenpiteiden ja koronauutisoinnin ongelmakohdista ja niiden seurauksista.
Kirjailija Elina Sana työskenteli Särön Oder-residenssissä helmikuussa 2020 WSOY:n kirjallisuussäätiön tuella tutkimassa holokaustin merkitystä ja rasismin nousua nyky-Saksassa ja Euroopassa. Frankfurt an der Oderin kompastuskivet, juutalainen hautausmaa ja rakennusten seiniin kirjoitetut kannanotot pakottavat kuuntelemaan historiaa ja ottamaan siitä opiksi. (Kuvat kirjoittajan.)
[dropcap]K[/dropcap]ertomuksen voi hyvällä syyllä laskea yhdeksi viime vuosien näkyvimmistä trendeistä. Vaikka asioiden esittäminen kertomuksen muodossa on ikiaikainen perinne, on tarinallisuuden vahva hyödyntäminen tiedonvälityksellisissä teksteissä, kuten journalismissa ja tietokirjallisuudessa, jokseenkin tuore ilmiö. Nykyisin kertomusta myös tutkitaan paljon, mutta – toisin kuin esimerkiksi englanninkielisellä kielialueella – yleisesityksiä ja tietokirjoja aiheesta on julkaistu suomen kielellä vielä verrattain vähän. […]
Kun Puolan oikeistokonservatiivinen hallitus sortaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä, se horjuttaa samalla demokratian peruspilareita. Maan viimeaikaiset ihmisoikeusloukkaukset kiinnostavat suomalaisia tiedotusvälineitä yllättävän vähän, vaikka nykyisellä kehityksellä voi olla seurauksia muillekin kuin vähemmistöille. Kaikessa hiljaisuudessa suureksi talousmaaksi kasvaneen Puolan toivo on liberaalissa nuorisossa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * ”Homot ja lesbot eivät ole tasaveroisia muiden ihmisten kanssa. Meidän pitää […]
[dropcap]T[/dropcap]ieteen päivillä tammikuussa 1987 Helsingissä sai alkunsa skandinaavinen mediaskandaali, jollaista on mahdoton kuvitella tämän päivän lehtien täytteeksi. Johtava sosiologi Erik Allardt (s. 1925) syytti johtavaa filosofia Georg Henrik von Wrightiä (1916–2003) tuhoavaksi pessimistiksi, ja – ehkä tahtomattaan – julisti titaanien taistelun. Tapaus kertoo jotain intellektuellien vielä 1980-luvulla nauttimasta kunnioituksesta: heidän oppinutta keskusteluaan ihmiskunnan kohtalonkysymyksistä pidettiin […]