Reza Negarestanin kulttikirjaksi noussut Cyclonopedia on pökerryttävä sekoitus teoriaa, fiktiota ja vaativaa kieltä. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Oi Iran! (21 / 2012).
Jutut
Kun Maustetytöt jäi syksyllä 2019 vaille Emma-ehdokkuuksia Tein kai lottorivini väärin -kappaleen demoversiossa esiintyneen rasistisen sanan vuoksi, raadilta ja yleisöltä jäi huomiotta, että kappale kertoo poikkeuksellisen tietoisesti jälkikoloniaalisesta taloudellisesta epätasa-arvosta. Mistä koko keskustelussa oli oikeastaan kyse?
Dystopiat ovat jälleen pinnalla. Mitä tämä kertoo maailmasta, jossa elämme? Essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Itä ja länsi (nro 37, 2019).
Tekevätkö Suomen kymmenettuhannet kulttuuriyhdistykset ja eri alojen taiteilijat väärin vastaanottaessaan julkisia avustuksia, jotka ovat peräisin “likaisista” veikkausvoittovaroista? Entä pitäisikö Särön tilaajien kokea huonoa omaatuntoa kärsimystä tuottavan järjestelmän ylläpitämisestä, josta on hyötynyt myös Veijo Baltzar? Ei tietenkään. Tällaisten johtopäätösten vetäminen olisi kuitenkin varsin helppoa.
Tietokirjakritiikki on kirjoittamisen lajeista vaikein. Lehtien kulttuurisivujen palstatilan vähentymisen lisäksi ongelmana on puute osaavista kirjoittajista ja kriitikon työmäärään nähden riittämätön rahoitus. Mikä nostaisi tietokirjojen näkyvyyden uudella vuosikymmenellä nousuun, jollei kritiikki?
Mariskan suorapuheiset, punk-hengen särmittämät sanoitukset ovat löytäneet tiensä monen suomalaisen pop- ja iskelmäartistin lauluihin. Särö tapasi artistin vuonna 2015 Berliinissä, jossa hän kollegoineen kirjoitti biisejä Jari Sillanpäälle. Haastattelussa Mariska kertoo työprosessistaan ja siitä, miten yhteys muihin ihmisiin muuttui tärkeämmäksi kuin kapinointi kaikkea vastaan. Haastattelu on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Luomisen menetelmät (nro 29 / 2015).
Lomonosovin moottorin kokeellisuus ja fragmentaarisuus eivät vähennä romaanin viihdyttävyyttä lainkaan, kirjoittaa Jukka Laajarinne. Kritiikki on julkaistu ensi kerran vuonna 2014 Särön numerossa Taide ja missio (26-27).
Artemi Troitskin laaja, populaari historiateos esittelee toisinajattelun ja vastarinnan muotojen historiaa Venäjällä ja Neuvostoliitossa.
Esseisti Matti Mäkelä oli helmikuussa 2018 kirjoittanut muistelmiaan puolentoista kuukauden ajan, kun hän sai diagnoosin aggressiivisesta syövästä.
Kurdirunoilija Sherko Bekäsin tuotannolla on kurdeille mittaamattoman suuri merkitys. Bekäs kirjoitti maanpaosta, vieraudesta ja surusta, mutta myös luonnosta, naisista ja rakkaudesta. Mitä suomalainen lukija saa irti poliittiseksi luonnehditusta runoudesta? Marja Leena Viitana analysoi Bekäsin valikoiduista, suomennetuista runoista koostuvaa kokoelmaa Sielun valoa ei voi vangita (2019).