Tulevaisuuden kuivaharjoittelijat

Utopiat luovat toivoa paremmasta maailmasta, ja dystopiat voivat tarjota konkreettisia vastarinnan malleja. Solarpunk motivoi realistisella ratkaisukeskeisyydellään, kun taas spekulatiivisessa fiktiossa visioidaan mitä jos -skenaarioiden seurauksia yhteisöille ja yksilöille. Samuel Butlerin Erewhon, H. G. Wellsin Aikakone, Margaret Atwoodin Orjattaresi ja George Orwellin Vuonna 1984 ovat kaikki esittäneet tulevaisuudesta hurjia visioita, joista osa on toteutunut – onko kirjailijoissa siis ennustajan vikaa? Kirjailija Johanna Sinisalon essee on julkaistu ensi kerran Särön Hyvännäkijä-numerossa (nro 42) joulukuussa 2020.

Naisfantasioita

Kevät ilman kosketusta -antologia esittelee monipuolisen valikoiman novelleja, joissa pehmeä erotiikka ja kova porno yhtyvät. Keskeisessä roolissa on naisen nautinto, miehet ovat naisten halujen toteuttajia.

Uusi Särötär kohtaa toimittaja Hilma R:n

Kriittisten äänten leimaaminen epäilyttäviksi käy helposti etenkin koronapandemian aikaan. Särön toimitus kohtasi uuden kustantamon perustamisvaiheessa alkajaisiksi ammattitoimittajan, joka kertoi yhtä, kysyi toista ja oletti kolmatta.

Suomalaisesta mielenvikaisuudesta

”Mielisairaalat perustettiin suitsimaan yhteiskuntaa rapauttavia prosesseja. Laitoksiin suljettaviksi, usein myös sterilisoitaviksi, vietiin ihmisiä, jotka eivät olleet onnistuneet vastaamaan yhteiskunnan asettamiin haasteisiin.” Kaksi tuoretta tietokirjaa pureutuvat mielenterveysongelmien historiaan Suomessa.

Ääniä, tilaa, tuntemuksia

Tietäminen ja oppiminen eivät tapahdu vain aivoissa, vaan koko kehossa, sanoo tutkija Rūta Kazlauskaitė. Hän tutkii parhaillaan virtuaalitodellisuuden käyttöä koulussa ja etsii keinoja, joilla historiallisia konflikteja voitaisiin käsitellä kouluopetuksessa mahdollisimman monitahoisesti ja mukaansatempaavasti. Uudet teknologiat eivät kuitenkaan itsessään riitä, vaan niiden käyttöön tarvitaan ymmärrystä tieteen- ja historianfilosofiasta sekä kykyä tunnistaa metaforia.

Kaikki virtaa – uusia näkökulmia kasvien elämään

Vuoden 2021 J. A. Hollon käännöspalkinnon voitti Jussi Palmusaari Kasvien elämä -teoksen suomennoksesta. Kyseessä on palkintoraadin mukaan ”oppinut ja intohimoinen teos, joka avaa uudenlaisia, hätkähdyttäviäkin näkökulmia elämään maapallolla”.

Valmiita ajatuksia ja pirunraamattuja

Kun perinteinen ensyklopedisti käsitteli luontoa kielenä, hänen kaunokirjallinen vastinparinsa kohdistaa huomionsa itse kieleen – sen rajattomiin mahdollisuuksiin harhauttaa, kätkeä ja tärkeillä. Millaisia kaunokirjallisia tietosanakirjoja on olemassa?

Vihattu, rakastettu, näkymätön raati

Kirjallisuuspalkintojen raadit työskentelevät suljettujen ovien takana. Raatien valitsemat palkintoehdokkaat ja voittajat herättävät aika ajoin kiivaita keskusteluja sekä mediassa että lukijoiden keskuudessa. Mitä kirjallisuusraadeissa tapahtuu, ja miten niiden valintoihin tulisi suhtautua?