Etusivulle
0,00 €
Populaarimusiikki ei pysty enää luomaan uusia, laajoja vastakulttuurin muotoja, vaan pikemminkin ”swiftieiden” kaltaisia yksittäisiin idoleihin leimautuvia faniyhteisöjä. Legendaarinen Oasis antoi aikoinaan lupauksen rockin kyvystä uudistaa kulttuuria. Yhtyeen paluu on silti yksi nostalgiatrippi muiden joukossa, kirjoittaa esseisti, suomentaja Tuukka Sandström.
Filosofi Susan Neimanin mielestä vasemmistolainen identiteettipolitiikka ei pohjimmiltaan ole vasemmistolaista, sillä se sivuuttaa valistuksen periaatteet eriarvoisuutta käsitellessään ja nostaa etusijalle vähemmistöjen kollektiiviset traumakertomukset. Esseisti, kriitikko Herman Raivion mukaan ihmisten arvioiminen ensisijaisesti identiteettiryhmänsä jäseninä on ongelmallinen ilmiö suomalaisessakin kulttuurikeskustelussa. Essee on julkaistu ensi kerran heinäkuussa 2024 Särön numerossa 52–53.
Monet kulttuurilehdet kuuluisivat sisältönsä ja laatunsa puolesta marginaalin sijaan valtavirtaan, mutta myynnin tehostamisen sijaan lehtiä jaetaan kirjamessuilla ilmaiseksi eikä myyntipaikkoja löydy. Pienlehden on panostettava laatuun tavoittaakseen laajempia yleisöjä, kirjoittaa Särön päätoimittaja Mark Mallon kolumnissaan.
Kukaan tuskin haluaa sanoillaan kylvää journalistien tai tutkijoiden mieleen itsesensuurin siemeniä, mutta niin voi silti käydä, kirjoittaa päätoimittaja Mark Mallon. Mitä tapahtuisi, jos keskusteluilmapiiri olisi nykyistä vapaampi? Pääkirjoitus on julkaistu heinäkuussa 2024 ilmestyneessä Hyvät aikeet -tuplanumerossa.
Vihreä siirtymä, eli fossiilisten energiamuotojen korvaaminen uusiutuvilla, vaatii miljardeja tonneja metalleja ja mineraaleja. Viiankiaavan suojeltu aapasuo on akkumateriaaleja havittelevan monikansallisen kaivosyhtiön tähtäimessä. Särön toimittaja Saima Visti vieraili paikan päällä.
On vuosittainen perinne valittaa siitä, että Euroviisut olivat vielä aikoinaan oikea laulukilpailu. Hätkähdyttävät asut, kohut, laulujen viihteellisyys ja boikotit ovat kuitenkin kuuluneet asiaan jo vuosikymmenien ajan, ja ne tekevät tapahtumasta joka vuosi mieleenpainuvan spektaakkelin, kirjoittaa Lolita Tomsone viisuyhteenvedossaan. Kolumni ilmestyi alun perin latvialaisessa Satori-lehdessä toukokuussa 2024.
Pirkko Saision tuoreessa elämäkertateoksessa taidekoulutuksen epäterveet vallankäytön rakenteet paistavat läpi, kirjoittaa dosentti ja äänitaiteilija Taina Saarikivi. Taiteilijan neromyytti, läpinäkymättömät toiminnan kriteerit sekä mestareina pidettyjen opettajien karismaattinen valta vaikeuttavat epäasialliseen kohteluun puuttumista taidekorkeakouluissa ja voivat johtaa opiskelijoiden oikeusturvan horjumiseen.
Millainen kirjallisuusmaa on Slovakia? Tampereella asuva bratislavalaislähtöinen kirjailija Alexandra Salmela pohtii synnyinmaansa kirjallisen kulttuurin perintöä, kehitystä, kohuja, nykytilannetta ja tulevaisuudenkuvia. Essee on julkaistu alun perin maaliskuussa 2024 ilmestyneessä Särön numerossa Näkymiä Slovakiasta (nro 51).
Uusilla teknologioilla on kerta toisensa jälkeen potentiaalia luoda yhteiskunnille uudet, määräävät säännöt ja rakenteet. Tekoälyllä on kenties vielä suurempi vaikutus elämäämme kuin aiemmilla teknologisilla edistysaskeleilla – kuinka paljon sille tulisi antaa valtaa? Rokas Linkevičiusin essee on julkaistu alun perin liettuaksi Šiaurės Atėnai -kulttuurilehdessä.
CMX:n keulakuvan A.W. Yrjänän tuore Heliografi-soololevy kuulostaa fanin korviin aivan erilaiselta kuin Helsingin Sanomien ammattikriitikon – miksi? Kirjailija, säveltäjä Markus Niemi syväluotaa esseessään kriitikon valtaa ja kritiikin tehtävää.