Poikkeusaika vaiensi vaihtoehtoiset näkemykset valtamediassa

Koronapandemian aika oli erityinen haaste erilaisia näkemyksiä kunnioittavan moniäänisyyden toteutumiselle. Viranomaissuosituksista eriävät näkemykset luokiteltiin monesti disinformaatioksi, ja valtamediassa tarjottu tulkinta vaihtoehtoisista näkemyksistä oli usein yksinkertaistavaa ja vastakkain asettelevaa. Suomalaisia uutismedioita tarkastelevassa tutkimuksessa tunnistettiin viestinnällistä polarisoitumista vahvistavia elementtejä, kuten dialogisuuden puute, puhujakategorioilla oikeuttaminen, ihmisten luokittelu sekä ääri-ilmaisujen käyttäminen. – Artikkeli on lyhennelmä Media & Viestinnässä julkaistusta tutkimusartikkelista.

Hyvän ja pahan tällä puolen

Fríða Ísbergin dystopiaromaani Merkintä on vaikuttava kuvaus valvontayhteiskunnasta, terapiakulttuurista ja medikalisaatiosta, kirjoittaa Jani Saxell. Kritiikki on julkaistu ensi kerran joulukuussa 2023 Särön numerossa Muoto ja merkitys (49–50).

Maailmanloppu on peruttu

Nykyisten nuorten ja nuorten aikuisten Z-sukupolvea yhdistää ahdistus ilmastonmuutoksesta ja epävarmasta tulevaisuudesta. Ahdistuksesta ei kuitenkaan ole tulevaisuuden pelastajaksi – on uuden, toimeen tarttuvan ja siltoja rakentavan A-sukupolven aika, kirjoittaa 19-vuotias valtio-opin opiskelija Felix Huber manifestissaan lopun ajan mielialaa vastaan. Essee on julkaistu alun perin saksalaisessa Cicero-aikakauslehdessä lokakuussa 2023.

Taikasienikokemus palautti yhteyden itseen ja luontoon

Muusikko Gatis Pāvils Breijers kuvailee esseessään, miten hallusinogeenisten sienten käyttö on vaikuttanut hänen minäkuvaansa ja käsitykseensä omasta paikastaan maailmassa. Essee on julkaistu alun perin latvialaisessa Satori-kulttuurilehdessä syyskuussa 2023 osana päihteidenkäytön tabun rikkomiseen tähtäävää juttusarjaa, jossa kirjoittajat avaavat anonyymisti omien psykedeelikokemustensa hyviä ja huonoja puolia.

Minimoogin kanssa portaattomasti avaruuteen

Suomalaisen popin ja rockin soundi otti sähköisen askeleen, kun Esa Kotilainen astui Saksan laivasta Suomen kamaralle 1970-luvun alussa sylissään kannettava syntetisaattori, Minimoog. Kotilainen menehtyi marraskuussa 2023. Särön haastattelussa vuonna 2014 hän kertoi uransa varrella sattuneista kommervenkeistä ja suhteestaan koneisiin.

Naisviha-termi voi johtaa harhaan

Ei ole yhdentekevää, mitä sanoja naisiin kohdistuvasta syrjinnästä ja epätasa-arvoa levittävistä asenteista käytetään. Viime vuosina yleistynyt sana naisviha kaipaisi vaihtoehtoja monesta syystä – seksismissä kun ei useinkaan ole kyse vihaamisesta, kirjoittaa toimittaja Kyösti Niemelä.