Etusivulle
0,00 €
Nykyisten nuorten ja nuorten aikuisten Z-sukupolvea yhdistää ahdistus ilmastonmuutoksesta ja epävarmasta tulevaisuudesta. Ahdistuksesta ei kuitenkaan ole tulevaisuuden pelastajaksi – on uuden, toimeen tarttuvan ja siltoja rakentavan A-sukupolven aika, kirjoittaa 19-vuotias valtio-opin opiskelija Felix Huber manifestissaan lopun ajan mielialaa vastaan. Essee on julkaistu alun perin saksalaisessa Cicero-aikakauslehdessä lokakuussa 2023.
Länsimaisten suurmiesten ilmeisistä synneistä huolimatta meidän on muistettava arvostaa Euroopan poikkeuksellista taiteellista ja filosofista kulttuuriperintöä, jonka jälkeläisiä olemme, kirjoittaa suomentaja, kirjailija ja kirjallisuudentutkija Tero Tähtinen.
Muusikko Gatis Pāvils Breijers kuvailee esseessään, miten hallusinogeenisten sienten käyttö on vaikuttanut hänen minäkuvaansa ja käsitykseensä omasta paikastaan maailmassa. Essee on julkaistu alun perin latvialaisessa Satori-kulttuurilehdessä syyskuussa 2023 osana päihteidenkäytön tabun rikkomiseen tähtäävää juttusarjaa, jossa kirjoittajat avaavat anonyymisti omien psykedeelikokemustensa hyviä ja huonoja puolia.
Taiteen paras markkinavaltti on sen laatu, kirjoittaa Mark Mallon pääkirjoituksessaan. Vivahteikkaaseen ja monitasoiseen kieleen törmää suomalaisessa nykykirjallisuudessa kuitenkin valitettavan harvoin.
Suomalaisen popin ja rockin soundi otti sähköisen askeleen, kun Esa Kotilainen astui Saksan laivasta Suomen kamaralle 1970-luvun alussa sylissään kannettava syntetisaattori, Minimoog. Kotilainen menehtyi marraskuussa 2023. Särön haastattelussa vuonna 2014 hän kertoi uransa varrella sattuneista kommervenkeistä ja suhteestaan koneisiin.
Ei ole yhdentekevää, mitä sanoja naisiin kohdistuvasta syrjinnästä ja epätasa-arvoa levittävistä asenteista käytetään. Viime vuosina yleistynyt sana naisviha kaipaisi vaihtoehtoja monesta syystä – seksismissä kun ei useinkaan ole kyse vihaamisesta, kirjoittaa toimittaja Kyösti Niemelä.
Kun relativismi hiipii journalismissa objektiivisuuden tilalle, totuudenmukaisuutta enemmän painavat eri osapuolten näkemykset. Toimittaja Jussi Hanhivaara pohtii, miten voi juutalaisena pitää kiinni objektiivisuuden vaatimuksesta uutisoidessaan Lähi-idän tapahtumista.
Slovakian tuore vaalitulos ja populistisen SMER-puolueen voitto vie maata kohti eurooppalaisen politiikan hylkiöiden joukkoa, kirjoittaa slovakialais-suomalainen kirjailija ja kääntäjä Alexandra Salmela.
Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen ja tekoälytutkija, tietokirjailija Hannu Toivonen kertovat Särön haastattelussa näkemyksiään nopeasti kehittyvän tekoälyn vaikutuksesta kirjailijoiden, lukijoiden ja koko kirjallisuuskentän asemaan. Onko koneista kirjailijoiden korvaajiksi?
Itävaltalais-israelilainen filosofi uudisti ihmisyyden olemuksen määritelmän: olennaisin ei löytynyt ihmisen pään sisältä, vaan ihmisten välistä. Toimittaja Jussi Hanhivaara sai kokea Buberin filosofisen vallankumouksen omakohtaisesti. Essee on julkaistu ensi kerran helmikuussa 2022 Särön numerossa 45.