Etusivulle
0,00 €
Runoilijan saappaisiin astunut entinen taitoluistelija Kiira Korpi kirjoitti teoksen, joka Helsingin Sanomien kriitikon mielestä ei olisi ansainnut tulla julkaistuksi. Kritiikin aiheuttamasta kuohunnasta välittyy hapertuva suhteemme mediaan, toteaa Vesa Rantama: “Alamme olla vaarallisen tottuneita siihen, että julkisuuden henkilö voi sanella itse esille tulemisensa ehdot.”
Esikoiskirjaansa kirjoittava medianomi ja lastentarhanopettaja Riitta Salke ottaa kantaa Kiira Korven uutuusteoksen murskakritiikin nostattamaan ajankohtaiseen keskusteluun runokritiikistä – runomuodossa.
Sosiaaliantropologi Anna Žabicka tarkasteli etnografisessa tutkimuksessaan, mistä vanhainkodin asukkaat saavat merkityksellisyyden kokemuksia ja elämäniloa – ja miksi osa heistä on menettänyt elämänhalunsa. Essee on julkaistu alun perin latvialaisessa Satori-kulttuurilehdessä.
Kirjailija ei Venäjällä ole enää ajatusten valtias, häntä ei ylistetä eikä vainota, vaan hän on yksi kulttuurikentän monista tavarantoimittajista, kirjoittaa esseisti Vladimir Jermakov. Hänen mukaansa nykykirjailijan tärkein olemassaolon tapa on toivo. – Essee on julkaistu ensi kerran Särön Alakulo-numerossa (40–41) heinäkuussa 2020.
Paha klovni on palannut länsimaisen elokuvakulttuurin keskipisteeseen. Mistä uhkaava pellehahmo on peräisin, ja mitä se haluaa? Jukka Laajarinteen essee on julkaistu alun perin Särössä nro 38–39.
Kiinalainen pedagogiikka ei anna tilaa opiskelijoiden omalle ajattelulle, vaan oppilaitokset pyrkivät koulimaan heistä ensisijaisesti kuuliaisia kansalaisia, kirjoittaa maan opiskelukulttuuriin myös omakohtaisesti perehtynyt kirjallisuudentutkija ja suomentaja Tero Tähtinen.
Hollantilaistoimittaja Rutger Bregmanin tietokirja Hyvän historia (Atena, 2020) kyseenalaistaa yleisen käsityksen siitä, että ihminen olisi pohjimmiltaan paha ja syntinen. Kritiikki on julkaistu ensi kerran joulukuussa 2020 Särön numerossa 42.
Suomalaisen yhteiskunnan kuvaus ei ole kadonnut kirjallisuudestamme mihinkään, mutta kertomisen tapa ja eetos ovat nyt moninäkökulmaisia ja moniäänisiä. Särö julkaisee esitelmän, jonka kirjallisuuden professori Mika Hallila piti Babeș-Bolyai-yliopiston (Cluj-Napoca, Romania) suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineen 30-vuotisjuhlassa 5.11.2022.
Niin Lausitzin sorbit kuin turvealueiden suomalaiset ovat joutuneet jättämään asuinalueensa energiatuotannon vuoksi. Toisaalta ruskohiilikaivokset ja turvesuot ovat tarjonneet varman elinkeinon paikallisille. Anna Sarasteen ja Petri Raivion tietoteos valottaa kulttuurisia muutoksia fossiilisten polttoaineiden tuotantoalueilla. Artikkeli on julkaistu alun perin Särössä nro 45.
Thousands of migrant workers have already paid for the forthcoming 2022 FIFA World Cup in Qatar with their lives. A combination of general indifference to matters of ethics and security services reliant on extreme digital surveillance and censorship indicate that, rather than promoting sporting spirit, Qatar considers the World Cup first and foremost to be an excellent opportunity to attract international investors.
Urban researchers Sami Kolamo and Jani Vuolteenaho went to find out more about the arrangements for the competition at a preliminary tournament in Doha, during a trip characterised by an endless stream of obligatory mobile apps and a ban on pencils.