Teoria valosta ja pimeydestä

Keinovalon lisääntyessä pimeydestä on tullut katoavaa luonnonvaraa, ja samalla valo on menettämässä kulttuurihistoriallista merkitystään, kirjoittaa kirjallisuudentutkija, kirjailija Katariina Kärkelä. Hämärä virittää ihmisen mielikuvituksen ja ajattelun eri tasolle kuin auringonvalossa – siksi pimeää on suojeltava.

Kiihdytysajattelu vie vauhdilla päin seinää

Akselerationistit pyrkivät horjuttamaan vallitsevia yhteiskunnallisia järjestelmiä, jotka heidän mukaansa tuhoavat itsensä ennen pitkää muutenkin. Kiihdytysajattelusta puhutaan useimmiten äärioikeiston yhteydessä, mutta myös poliittinen vasemmisto ja uusliberalismi soveltavat suuntausta omiin tarkoituksiinsa, kirjoittaa esseisti, kriitikko Herman Raivio. Mutta miksi on niin kiire?

Muovisia lauseita ja narsistisia sankaritarinoita poliittisten johtajien uutuusteoksissa

Pääministeri Sanna Marinin kirja vaikuttaa self help -oppaista kopioidulta fraasikokoelmalta, presidentti Alexander Stubbin kirja taas löysien itsestäänselvyyksien kokoelmalta, kuvailee kielentutkija, esseisti Janne Saarikivi. Millä järjellä, tarkkuudella ja herkkyydellä meitä oikeastaan johdetaan? – Essee julkaistaan myös Saarikiven pian ilmestyvässä kirjassa Kieli vie (Teos, 2026).

Sehän on jäävi!

Kirjallisuuskriitikoiden väitetään usein nostavan esiin tuttaviensa teoksia, mutta toisaalta heiltä odotetaan esteellisyysasioissa äärimmäisen korkeaa moraalia, kirjoittaa kriitikko, esseisti Vesa Rantama. Välitetäänkö Suomen kulttuuripiireissä esteellisyydestä? Milloin on syytä jäävätä itsensä, jos arvioitavana ei ole sukulaisen, sydänystävän tai työkaverin teos?

Visuaalinen runous – outolintu kirjallisuuden ja kuvataiteen välimaastossa

Suomalaisesta kokeellisesta runoudesta väitellyt kirjallisuudentutkija Miikka Laihinen esittelee taiteenlajia, joka monelle kirjallisen tai kuvallisen ilmaisun harrastajalle ja ammattilaisellekin on jäänyt vieraaksi. Mistä visuaalinen runous on peräisin, miten sitä pitäisi lukea ja mitä siitä voi saada irti?

Kasvien, eläinten, koneiden ja ihmisten älykkyydestä

”Kun eläimet käyttäytyvät lajilleen ominaisin tavoin, jotka hyödyttävät niiden ravinnon saantia ja jälkeläisten tuotantoa, puhutaan mieluiten vaistosta silloinkin, kun samankaltainen toiminta inhimillisessä maailmassa nähdään älyllisenä. Miten väärinymmärrettyjä ja aliarvostettuja ovatkaan olleet kaikkien muiden luonnonolioiden kuin Homo sapiensin omat kyvyt”, kirjoittaa kirjailija Leena Krohn esseessään.

Suufimystikon runous uhmaa painovoimaa ja aikaa

Kahdeksan vuosisataa sitten eläneen persialaisen Rumin runot koskettavat nykylukijoita yhä kautta maailman. Rumin elämään vaikutti syvästi vaeltava mystikko Shams, joka oli runoilijalle paitsi hengellinen kumppani, mahdollisesti myös rakastettu, kirjoittaa toimittaja ja kirjailija Jussi Hanhivaara esseessään.