Etusivulle
0,00 €
Anatomioita-runokokoelma on onnistunut läpileikkaus italialaisen Antonella Aneddan tuotannosta 1980-luvun lopulta nykypäivään. Hannimari Heinolle myönnettiin vastikään arvostettu Premio Flaiano di Italianistica -palkinto teoksen suomentamisesta. Kritiikki on julkaistu alun perin Särön Arkkitehtuuri ja mielenterveys -numerossa.
Raisa Jäntti kirjoitti koronapandemian aikana kookkaan runokirjan, jossa seurataan penkkiurheilua – yhdessä, mutta yksin. Riskinotto on runoudessa kiinnostavampaa kuin yllätyksettömyys ja eheys, kirjoittaa kriitikko Janne Löppönen. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Arkkitehtuuri ja mielenterveys.
Antiikin aikana eläneen Vitruviuksen Arkkitehtuurista-teoksen tuore suomennos (Gaudeamus, 2022) ja mukaan lisätyt tiivistelmät tekevät klassikosta entistäkin antoisamman lähteen arkkitehtuurista ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneille lukijoille. Veli-Matti Huhdan kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa 47–48.
Muistot vääristyvät ja hämärtyvät luonnostaan, mutta niitä on helppo myös muokata joko tarkoituksella tai tiedostamatta, selviää oikeuspsykologi Julia Korkmanin tietokirjasta Muistin varassa – oikeusprosessi ja totuus (S&S, 2022). Ristiriitaiset muistikuvat johtavat pahimmillaan oikeusmurhiin.
Alice Oswaldin runoteos Muistomerkki ammentaa tuoreella tavalla Homeroksen Iliaasta. Se on innostava esimerkki luovan kääntämisen mahdollisuuksista, kirjoittaa kriitikko Janne Löppönen. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa 47–48.
Hollantilaistoimittaja Rutger Bregmanin tietokirja Hyvän historia (Atena, 2020) kyseenalaistaa yleisen käsityksen siitä, että ihminen olisi pohjimmiltaan paha ja syntinen. Kritiikki on julkaistu ensi kerran joulukuussa 2020 Särön numerossa 42.
Millaisena 1300-luvulta nykyaikaan sinkoutuneet munkit kokisivat Helsingin halki virtaavan Vantaanjoen haaran kaljakelluntoineen ja muine jumalattomine keksintöineen? Kirjailija Jouko Sirola ammentaa näkynsä Hanna Apajalahden uutuusteoksesta Vantaanjoki – tutkimusmatkailijan opas.
Pärttyli Rinne rakentaa Rakkauden synnyistä -teoksessaan oman rakkauden filosofiansa. Hän yhdistelee siinä tietoteoriaa, Darwinin evoluutioteoriaa ja oman elämänsä rakkaustarinaa. Leimallisinta Rinteen rakkausohjelmalle on sen kaiken kattava positiivisuus.
Kolmen tuoreen runokokoelman aiheita ovat puut, ihmisen metsäsuhde ja haikeus luonnon tuhoutumisvaarasta. Kuinka syvälle siimekseen voi runon keinoin päästä?
Maggie Nelsonin esseekokoelmassa pureudutaan vapauskäsitteen ajankohtaisiin ristiriitoihin, vapauden ja kontrollin väliseen jännitteeseen, valtasuhteisiin seksissä ja taiteessa sekä terapeuttisen traumakäsitteistön yleistymisen ongelmiin.