Etusivulle
0,00 €
Millainen merkitys yhteiskuntajärjestelmällä on koronapandemian torjunnassa? Vaikka COVID-19 ei ole demokraattinen tauti, demokraattisen järjestelmän peruspilarina toimiva luottamus on paras lääke pandemiaa vastaan, esittää Markus Leikola globaalissa analyysissään. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)
Olga Tokarczuk kirjoittaa koronaepidemian ja eristäytyneisyyden seurauksista: nyky-Euroopan vahvistuneista rajoista ja pian koittavasta uudesta todellisuudesta. Nobel-kirjailijan esseen on puolasta suomentanut Tapani Kärkkäinen.
Koronavirukseen liittyvät tiedot, huhut, meemit ja pelot leviävät nopeasti internetissä. Taudin virtuaalisiin oireisiin kuuluvat muun muassa päteminen, ylemmyydentunne sekä lokerointi meihin ja muihin. Kaoottinen pandemia-aika voi silti lopulta muuttaa ihmiskuntaa parempaan suuntaan, kirjoittaa psykologian tohtori Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio tunnetaan julkisuudessa ajankohtaisten oikeusasioiden kommentoijana, mutta hän on myös kirjallisuuden suurkuluttaja. Tässä artikkelissa Nuotio kertoo elämäänsä vaikuttaneista kaunokirjallisista teoksista.
Artikkeli on julkaistu alun perin Särön numerossa Kulkijat, kulkurit (nro 34).
Hyytävä matkakertomus kuljettaa lukijan halki Neuvostoliiton vankileirien historian.
Klassikkokirjallisuus ei synny tyhjiössä. Tuntematon sotilaskaan ei nojautunut ainoastaan kirjoittajansa havaintoihin sodasta, vaan keskustelee aikaisemman, jopa viihteellisen kirjallisuuden kanssa, toteaa Väinö Linnaan erikoistunut kirjallisuuden professori Yrjö Varpio. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)
Bysantista Egyptiin ja kansanperinnekatkelmista universaaleihin myytteihin: esittelyssä suomalaisen mytologian juuria kartoittavan klassikkoteoksen uusi painos. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Henki ja hurmos (nro 38-39).
“Näin toimii meidän aikamme sensuuri. Ei pelätä enää isoaveljeä, vaan kaikkivaltiasta kuluttajaa.”
Ray Bradburyn syntymästä tulee elokuussa 2020 kuluneeksi sata vuotta. Hänen varhaisteoksensa Fahrenheit 451 syntyi aikalaistodistuksena 1950-luvun alun Yhdysvalloista. Samalla se ennakoi 2010–2020-lukujen maailmaa, jossa teknologia ja kaupallisuus jyräävät kirjallisuuden klassikot, ja jossa hyvää tarkoittavien ihmisten loukkaantumiset ja boikottikampanjat ovat tehneet palomiehistä kirjarovioiden sytyttäjiä. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)
Maailmat on rakennettu sisäkkäin, eikä niiden välistä yhteyttä aina kuule tai näe, kirjoittaa Särön päätoimittaja Henki ja hurmos -numeron (38-39) pääkirjoituksessa.
Kun valkoinen toimittaja kirjoittaa rasismista, onko hänen tekstinsä perusteltua määritellä valkoisuuden ilmaukseksi? Entä tiedostammeko hyvän puolella kamppaillessamme, että saatamme alkaa muistuttaa pahaa vastapuoltamme? Maustetytöistä alkaneen harvinaisen hedelmällisen kulttuuridebatin keskiössä ovat ruskeus ja valkoisuus, valta ja uhriutuminen, rasismi ja antirasismi. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen)