Etusivulle
0,00 €
Kun perinteinen ensyklopedisti käsitteli luontoa kielenä, hänen kaunokirjallinen vastinparinsa kohdistaa huomionsa itse kieleen – sen rajattomiin mahdollisuuksiin harhauttaa, kätkeä ja tärkeillä. Millaisia kaunokirjallisia tietosanakirjoja on olemassa?
Masennus voi olla lohdutonta ja pimeää. Melankolia puolestaan on popmusiikin ja kirjallisuuden näkökulmasta ovia avaava, lohdullinen ja ihmisiä yhdistävä voima, joka pitää sisällään toivon ja uudet mahdollisuudet.
Kirjallisuuspalkintojen raadit työskentelevät suljettujen ovien takana. Raatien valitsemat palkintoehdokkaat ja voittajat herättävät aika ajoin kiivaita keskusteluja sekä mediassa että lukijoiden keskuudessa. Mitä kirjallisuusraadeissa tapahtuu, ja miten niiden valintoihin tulisi suhtautua?
Kritiikin piirissä self-helpiä ei huomata juuri lainkaan, vaikka sen lonkerot ulottuvat joka puolelle kirjallisuuden kentällä. Kriittinen, suppea katsaus vuoden 2020 itseavun kirjoon paljastaa, että uusi kirjallisuuslajihybridi on syntynyt, kirjoittaa kriitikko Vesa Rantama.
Ville-Juhani Sutisella on erinomaisen varma ote, jolla hän poimii esiin vähemmän luettuja klassikoita, sekä matkakirjailijalle välttämätön tarkka ja erittelevä silmä, kirjoittaa Sarianna Kankkunen. Tietoteos ”Sivupolkuja – kirjoituksia kirjallisuudesta ja paikasta” (Avain, 2020) pureutuu paikan ja kirjallisuuden suhteeseen.
Runouden rajoilla -seminaarissa Haminassa keskusteltiin 11.–13.9.2020 käännösrunouden tilanteesta Suomessa sekä tulkinnan ja intuition merkityksestä runojen kääntämisessä.
”Jotta elämällä voi olla rytmi, on siinä oltava toistoa. Jotta elämässä olisi jatkuvuutta, on niin ihmisen kuin ympärillä sykkivän maailmankin toistuttava, alettava aina uudelleen”, kirjoittaa Jukka Laajarinne.
”Idea, joka syntyy kuin tyhjyydestä kuiskaten, on hyvä, koska se ei synny henkilökohtaisesta vallanhalusta.” Pääkirjoitus on julkaistu Särön Hyvännäkijä-numerossa joulukuussa 2020.
Uutuusteos kutsuu havainnoimaan vaikuttamisen ja vaikuttumisen dynamiikkoja jokapäiväisessä elämässä esitellen kansantajuisesti psykologisia vaikuttamiskeinoja ja niiden yhdistelmiä, pohtii vaikuttamisen ja manipuloinnin välistä eroa ja neuvoo suojautumaan manipuloinnilta – sortuen paikoin kapeakatseiseen ohjeistamiseen ja skuuppimaisuuteen, kirjoittaa psykologian tohtori Heidi Toivonen.
Kaikki eivät masennu kovistakaan kokemuksista, toiset kärsivät jatkuvasta alavireisyydestä. Ajankohtainen tutkimusprojekti pureutuu eri näkökulmista masennuksen riskitekijöihin ja siltä suojaaviin tekijöihin. Tapasimme projektin tutkijat Tellervo Korhosen ja Maarit Piirtolan Särön taiteilija- ja tieteilijäresidenssissä Frankfurt an der Oderissa.