Etusivulle
0,00 €
Naisten lääketieteellinen hoito on kautta historian perustunut sukupuolimyyteille – vahingollisin seurauksin. Elinor Cleghornin rajun ja tärkeän kirjan suomennos on jäänyt harmillisen viimeistelemättömäksi, kirjoittaa kirjailija, kriitikko Marissa Mehr.
Liettua itsenäistyi sävel säveleltä, kellareissa ja klubeissa, murtautuen vähitellen sensuurin alta maailmalle, kirjoittaa liettualainen kirjailija ja juristi Justinas Žilinskas. Essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Liettua maailmojen välissä (nro 43–44). Suomennos: Sini Katainen. Kuvitus: Heta-Linnea Kovanen.
Viime aikojen rasismikohuissa on nähty, että antirasistinen aktivistiliike kohdistaa huomionsa eritoten puhetapoihin ja käsitteisiin. Kun rasismi toteutuukin eriarvoisten taloudellisten suhteiden välityksellä ja on vaikeammin hahmotettavaa, kielellisiä tabuja vartioiva aktivismi näyttää voimattomalta. Symbolisista teoista on siirryttävä konkreettisiin toimiin, esittää kirjailija Tuukka Sandström. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)
Nobel-kirjailija Yeatsin spiritismiin ja uninäkyihin nojaava teos hämmentää ja puuduttaa, mutta ei ole pelkästään tylsä, kirjoittaa kuvataiteilija, tutkija Jyrki Siukonen.
Kulttuurilehdistön ei pitäisi alistua taiteilijoiden tai kulttuurin palvelijaksi, vaan uskaltaa sanoa suorat sanat niin päättäjille kuin kirjallisuusväellekin, kirjoittaa liettualaisen Literatūra ir menas -kulttuurilehden päätoimittaja Gytis Norvilas.
Essee on julkaistu ensi kerran Särön Liettua maailmojen välissä -numerossa (nro 43-44, ilmestynyt lokakuussa 2021). Suomennos: Sini Katainen.
Mitä on yhteiskunnallinen masennus ja millaisena se kuvataan nykykirjallisuudessamme? Sisko Savonlahden ja Tuomas Kokon sukupolviromaanien henkilöillä on kaikki resurssit ulottuvillaan, mutta heitä vaivaa mahdollisuuksien menettämisen äärimmäinen pelko, kirjoittaa väitöskirjatutkija Jaakko Vuori. Essee on julkaistu ensi kerran Särön Alakulo-numerossa (nro 40-41) vuonna 2020.
Utopiat luovat toivoa paremmasta maailmasta, ja dystopiat voivat tarjota konkreettisia vastarinnan malleja. Solarpunk motivoi realistisella ratkaisukeskeisyydellään, kun taas spekulatiivisessa fiktiossa visioidaan mitä jos -skenaarioiden seurauksia yhteisöille ja yksilöille. Samuel Butlerin Erewhon, H. G. Wellsin Aikakone, Margaret Atwoodin Orjattaresi ja George Orwellin Vuonna 1984 ovat kaikki esittäneet tulevaisuudesta hurjia visioita, joista osa on toteutunut – onko kirjailijoissa siis ennustajan vikaa? Kirjailija Johanna Sinisalon essee on julkaistu ensi kerran Särön Hyvännäkijä-numerossa (nro 42) joulukuussa 2020.
Kevät ilman kosketusta -antologia esittelee monipuolisen valikoiman novelleja, joissa pehmeä erotiikka ja kova porno yhtyvät. Keskeisessä roolissa on naisen nautinto, miehet ovat naisten halujen toteuttajia.
Kriittisten äänten leimaaminen epäilyttäviksi käy helposti etenkin koronapandemian aikaan. Särön toimitus kohtasi uuden kustantamon perustamisvaiheessa alkajaisiksi ammattitoimittajan, joka kertoi yhtä, kysyi toista ja oletti kolmatta.
”Mielisairaalat perustettiin suitsimaan yhteiskuntaa rapauttavia prosesseja. Laitoksiin suljettaviksi, usein myös sterilisoitaviksi, vietiin ihmisiä, jotka eivät olleet onnistuneet vastaamaan yhteiskunnan asettamiin haasteisiin.” Kaksi tuoretta tietokirjaa pureutuvat mielenterveysongelmien historiaan Suomessa.