[dropcap]T[/dropcap]ieteen päivillä tammikuussa 1987 Helsingissä sai alkunsa skandinaavinen mediaskandaali, jollaista on mahdoton kuvitella tämän päivän lehtien täytteeksi. Johtava sosiologi Erik Allardt (s. 1925) syytti johtavaa filosofia Georg Henrik von Wrightiä (1916–2003) tuhoavaksi pessimistiksi, ja – ehkä tahtomattaan – julisti titaanien taistelun. Tapaus kertoo jotain intellektuellien vielä 1980-luvulla nauttimasta kunnioituksesta: heidän oppinutta keskusteluaan ihmiskunnan kohtalonkysymyksistä pidettiin […]
Jutut
Särö on kevään 2020 aikana julkaissut koronaepidemiaa käsitteleviä tekstejä kirjallisuuden ja eri tieteenalojen asiantuntijoilta. Nyt on rivikansalaisten vuoro päästä ääneen. Pyysimme toukokuussa subjektiivisia kirjoituksia koronakevään aiheuttamista negatiivisista tunteista: ”Ovatko korona-ajan rajoitukset, eristäytyminen, uutisten ja somen seuraaminen kasvattaneet surua, masennusta, ahdistusta ja mielenterveysongelmia sinulla tai lähipiirissäsi? Haluatko avautua tuntemuksistasi ja havainnoistasi julkisesti mutta nimettömästi?” Alla julkaisemme […]
Luonnossa esiintyvien loisten ja mikrobien tavat vaikuttaa isäntäeläimensä käyttäytymiseen ylittävät mielikuvituksellisuudessaan hurjimmatkin kauhuelokuvat, kirjoittaa Jukka Laajarinne.
Esittelyssä kaksi tuoretta tietokirjaa, joista toinen pureutuu keskiaikaisiin opetuksiin, toinen tulevaisuudenvisioihin. Molemmista löytyy ajankohtainen taso. Tietokirjakritiikkejä julkaistaan Verkko-Särössä Wihurin rahaston tuella. * Pandemiamme myötä arkeen ovat ujuttautuneet paitsi kasvomaskit ja R-luvut, myös moraaliset kysymykset. Yhteiskunnallisella tasolla suhtautuminen virukseen on nostanut esiin vastakkainasettelun talouden ja ihmiselämän vaalimisen välillä. Yksityisesti joudumme punnitsemaan, missä määrin läheisen tapaaminen tai […]
Anaïs Nin uskoutuu kuuluisissa päiväkirjoissaan lukijalle kuin terapeutille, ja terapeutilleen kuin rakastajalleen. Mikä on Ninin päiväkirjojen perimmäinen motiivi, jos todelliset elämäntapahtumatkin kirjoitetaan palvelemaan fiktion päämääriä, kysyy psykologian tohtori Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * [dropcap]K[/dropcap]un luin Anaïs Ninin päiväkirjaa vuosilta 1931–1934, kirjoitin omaan päiväkirjaani: ”Ensin häneen rakastuu, häntä pitää kiehtovana. Tuntee olonsa erityiseksi saadessaan olla […]
Miksi Ruotsin ja Suomen poliittiset toimenpiteet koronaepidemian aikana eroavat toisistaan niin jyrkästi? Mikseivät länsinaapurimme pelkää yhdessäoloa, vaan jatkavat elämäänsä miltei entiseen tapaan? Ylisukupolvisista sotakokemuksista juontuva pelko ja häpeä on vaikuttanut suomalaiseen kulttuuriin, mikä näkyy kriisiaikana. Kirjoittaja Vienna Pynnönen on terveysjournalismista väitellyt valtiotieteiden tohtori, jonka tausta on evoluutiobiologiassa.
Kirjojen lukijat ja elokuvien katsojat joutuvat vaikeiden kysymysten eteen, kun teoksen luonut taiteilija paljastuu syylliseksi moraalittomiin tekoihin. Yksi keino sisäisen ristiriidan ratkaisemiseen on muuttaa taiteilijoille asettamiamme odotuksia. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)
Tiitu Takalo on aiemmissa sarjakuvateoksissaan käsitellyt politiikkaa ja historiaa omaelämäkerrallisen näkökulman kautta. Uudessa teoksessa ollaan vielä syvempien asioiden äärellä: Memento mori kuvaa Takalon sairastumista aivoverenvuotoon joulukuussa 2015 ja sitä seurannutta toipumista.
Mitä todellisuudelle tapahtuu, kun mielen rakenteet hajoavat? Entä silloin, kun yhteiskunnan moottori alkaa yskähdellä? Niin yksityinen kuin yleinen turvallisuudentunne voi olla parempi perustaa sattuman ja epävarmuuden kuin pysyvyyden varaan, esittää A-klinikkasäätiön KokeNet – mieli mukaan -hankkeen projektikoordinaattori ja kokemusasiantuntija Mikael Söderström omien masennuskokemustensa valossa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)
Saksalaisessa luonnonfilosofiassa tiedon lähteinä toimivat Raamattu, luonto ja ihminen itse. Paracelsus, Jakob Böhme ja muut ajan filosofit ammensivat näistä kolmesta ”kirjasta” löytääkseen tietoa muun muassa maailman synnystä, kasvien hyötykäytöstä ja oikeanlaisesta elämäntavasta. Kaiken olemassaolevan alustana toimii äidillinen prinsiippi eli matriisi.
Essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Henki ja hurmos (nro 38–39).