Kirjoittajakursseilla, joita vedän, saatan joskus sanoa: kirjoittakaa sielusta mainitsematta sanaa sielu. Tai kirjoittakaa rakkaudesta, Jumalasta, kauneudesta mainitsematta niitä. En ole paha ihminen, vaikka käskenkin ihmisiä sensuroimaan hyvää tarkoittavia sanoja. Kirjoittajat ymmärtävät pian – jos eivät ole jo aiemmin oivaltaneet – että sielun on tihkuttava rivien välistä ottaakseen lukijan haltuunsa. Paljas, avoin sielu tuodaan tekstissä parhaiten […]
Jutut
Maaria Päivinen vaihtaa neljännen romaaninsa myötä kustantajaa. Leevi Lehdon ntamon korvaa vasemmistolaiseksi tietokirjakustantamoksi profiloitunut, mutta alati enemmän myös kaunokirjallisuutta julkaiseva Into. Loikkaus ei Päivisen uutukaisen puitteissa vaikuta erityisen radikaalilta ratkaisulta; On nälkä, on jano istuu kriittisessä, provokatiivisessa ärhäkkyydessään Innon katalogiin mukisematta. Teoksessa keski-ikää lähestyvä helsinkiläislukion matematiikanlehtori ryhtyy parisuhdekriisin jälkimainingeissa maailmaa kiertäväksi parittajaksi, miehiä niin fyysisesti, […]
Jos haluamme humanististen arvojen säilyvän yhteiskunnassamme, on meidän humanistien oltava valmiita taistelemaan niiden puolesta, kirjoittaa filosofi Frank Martela humanismin manifestissaan.
Kirjastot ovat monelle kansalaiselle ensimmäinen, helpoin ja kenties ainoakin kosketus kulttuurilehtien sisältöön. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tähän mennessä tukenut kirjastojen kulttuurilehtitilauksia vuosittain noin 200 000 eurolla. Kulttuurilehtiä edustavan Kultti ry:n 13.12.2017 julkaiseman tiedotteen mukaan vuonna 2018 ostotuki tippuu kulttuuriministerin tuoreella päätöksellä nollaan euroon. “Asiasta ei ole tiedotettu kulttuurilehtiä etukäteen. Kirjastojen ostotuen poisto heijastuu suoraan pienten […]
Mistä suomalaisten poikkeuksellinen järkevyys ja järjestelmällisyys on peräisin, pohtii pitkään ulkomailla asunut suomentaja Seija Kerttula.
Islantilaisen Sjónin neljäs suomennettu teos Poika nimeltä Kuukivi muistuttaa paljon hänen aiempaa romaaniaan, vuonna 2005 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon voittanutta Skugga-Balduria. Molemmat ovat tiiviitä historiallisia romaaneja, joissa kerrotaan muutaman kuukauden aika Islannin itsenäisyysliikkeen loppuajoilta parin päivän jaksoissa. Molemmissa on myös keskeisenä teemana vähemmistöjen kohtelu: Skugga-Baldurissa marginalisoituna ja syrjittynä on kehitysvammainen Abba-tyttö, Kuukivessä homoseksuaali ja prostituoitu orpopoika […]
Nir Baramin Hyviä ihmisiä käsittelee tavallisten ihmisten tekojen seurauksia toisessa maailmansodassa moraalisesti moniulotteisella ja ajankohtaisella tavalla.
Elämme aktiivisuudeksi tulkitun räyhäämisen ja raivokkuuden ihannoimisen aikaa. Samaan aikaan kartanoita jaetaan, tulitikku-imperiumeja luodaan ja yhteiskunnallisia asemia sementoidaan siellä minne emme osaa katsoa. Vuoden 1916 Suomen asukas tunnistaisi helposti tämän maan hengen ja tavat, kirjoittaa taloustoimittaja Petri Korhonen vuonna 2016 julkaistussa, edelleen harvinaisen ajankohtaisessa esseessään.
Kirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden saksantaja Stefan Moster: ”Kirjailijat ovat Suomessa hemmoteltuja hienon apurahajärjestelmän takia. Mutta mitä sillä on väliä – hyvää, huonoa ja keskinkertaista kirjallisuutta syntyy Suomessa ja muualla maailmassa apurahoista riippumatta.”
Myös joogamaailma kaikessa terveellisyydessään kätkee lohkoihinsa vallan sokaisemia, jopa psykopaateiksi luokiteltavissa olevia opettajia, kirjoittaa kirjailija Maria Peura. ”Ketään ei ole niin helppo käyttää hyväksi kuin gurulleen antautunutta, egostaan luopunutta ihmistä.”