Kategoria: Essee

Taistelua Puolasta käydään nyt sateenkaarilipun väreissä

Kun Puolan oikeistokonservatiivinen hallitus sortaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä, se horjuttaa samalla demokratian peruspilareita. Maan viimeaikaiset ihmisoikeusloukkaukset kiinnostavat suomalaisia tiedotusvälineitä yllättävän vähän, vaikka nykyisellä kehityksellä voi olla seurauksia muillekin kuin vähemmistöille. Kaikessa hiljaisuudessa suureksi talousmaaksi kasvaneen Puolan toivo on liberaalissa nuorisossa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * ”Homot ja lesbot eivät ole tasaveroisia muiden ihmisten kanssa. Meidän pitää […]

Panssareita ja huomionhakua

Anaïs Nin uskoutuu kuuluisissa päiväkirjoissaan lukijalle kuin terapeutille, ja terapeutilleen kuin rakastajalleen. Mikä on Ninin päiväkirjojen perimmäinen motiivi, jos todelliset elämäntapahtumatkin kirjoitetaan palvelemaan fiktion päämääriä, kysyy psykologian tohtori Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * [dropcap]K[/dropcap]un luin Anaïs Ninin päiväkirjaa vuosilta 1931–1934, kirjoitin omaan päiväkirjaani: ”Ensin häneen rakastuu, häntä pitää kiehtovana. Tuntee olonsa erityiseksi saadessaan olla […]

Taiteen peruutusvaihteet

Kirjojen lukijat ja elokuvien katsojat joutuvat vaikeiden kysymysten eteen, kun teoksen luonut taiteilija paljastuu syylliseksi moraalittomiin tekoihin. Yksi keino sisäisen ristiriidan ratkaisemiseen on muuttaa taiteilijoille asettamiamme odotuksia. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)

Luonto kaiken takana

Saksalaisen Jakob Böhmen ajattelu on vaikuttanut voimakkaasti myös suomalaiseen kulttuuriin.

Saksalaisessa luonnonfilosofiassa tiedon lähteinä toimivat Raamattu, luonto ja ihminen itse. Paracelsus, Jakob Böhme ja muut ajan filosofit ammensivat näistä kolmesta ”kirjasta” löytääkseen tietoa muun muassa maailman synnystä, kasvien hyötykäytöstä ja oikeanlaisesta elämäntavasta. Kaiken olemassaolevan alustana toimii äidillinen prinsiippi eli matriisi.

Essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Henki ja hurmos (nro 38–39).

COVID-19 ruttona ja sotana

  • Tuukka Sandström
  • 22.4.2020
  • Essee

”Normaalitilassa voimme vastustaa nopeusrajoitusten laskemista, lihaveroa tai alkoholiverotuksen kiristämistä, vaikka näiden toimenpiteiden voitaisiin osoittaa keskipitkällä aikavälillä säästävän rutkasti elinvuosia. Poikkeustilassa olemme valmiita lisäämään konkursseja, kotiväkivaltaa ja koulupudokkaita, jos voimme siten ehkäistä koronakuolemia.” Kun koronavirus esitetään heikkojen kimppuun hyökkäävänä häijynä petona, kansalaiset voidaan sitouttaa helpommin valittuun politiikkaan ja poikkeustilaan. Tämä diskurssi ei ole täysin vaaraton, kirjoittaa Tuukka Sandström.

Koronakriisi on maailman mosaiikin peili

Millainen merkitys yhteiskuntajärjestelmällä on koronapandemian torjunnassa? Vaikka COVID-19 ei ole demokraattinen tauti, demokraattisen järjestelmän peruspilarina toimiva luottamus on paras lääke pandemiaa vastaan, esittää Markus Leikola globaalissa analyysissään. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)

Ikkuna

Kuva: Jacek Kołodziejski.

Olga Tokarczuk kirjoittaa koronaepidemian ja eristäytyneisyyden seurauksista: nyky-Euroopan vahvistuneista rajoista ja pian koittavasta uudesta todellisuudesta. Nobel-kirjailijan esseen on puolasta suomentanut Tapani Kärkkäinen.

Koronan viraalit kielitanssit

Kuvitus: Sanna Saastamoinen

Koronavirukseen liittyvät tiedot, huhut, meemit ja pelot leviävät nopeasti internetissä. Taudin virtuaalisiin oireisiin kuuluvat muun muassa päteminen, ylemmyydentunne sekä lokerointi meihin ja muihin. Kaoottinen pandemia-aika voi silti lopulta muuttaa ihmiskuntaa parempaan suuntaan, kirjoittaa psykologian tohtori Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)

Väinö Linnan kirjallinen varkaus?

Klassikkokirjallisuus ei synny tyhjiössä. Tuntematon sotilaskaan ei nojautunut ainoastaan kirjoittajansa havaintoihin sodasta, vaan keskustelee aikaisemman, jopa viihteellisen kirjallisuuden kanssa, toteaa Väinö Linnaan erikoistunut kirjallisuuden professori Yrjö Varpio. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)