Etusivulle
0,00 €
Kasvit reagoivat ympäristön olosuhteisiin, viestivät toisilleen ja ovat luoneet erilaisia selviytymismekanismeja. Ovatko kasvit siis älykkäitä ja tuntevia olentoja? Kirjailija Jukka Laajarinne pohtii aihetta Aristoteleen ja nykytutkijoiden näkemysten pohjalta. Essee on julkaistu ensimmäisen kerran Särön numerossa 34 (Kulkijat, kulkurit).
Millaista on tšekkiläinen kirjallisuus? Kirjallisuuskriitikko Eva Klíčová esittelee kotimaansa kirjallisten virtausten suunnat 1800-luvulta nykypäivään. Essee on julkaistu ensi kerran Särön suuressa Tšekki-teemanumerossa Milé Česko / Rakas Tšekki (35-36). Esseen on suomentanut Sampo Saari. * [dropcap]T[/dropcap]šekkiläisen kirjallisuuden tarina on tarina tšekkiläisestä yhteiskunnasta. Samalla se on hyvin keskieurooppalainen tarina. 1800-luvulla tšekit perustivat kansallisen heräämisensä tšekin kieleen ja […]
Tietokirjailija Jukka Laajarinne tunnustelee esseessään kirjallisuuden paljastavia ja peittäviä ominaisuuksia. Essee on julkaistu ensimmäisen kerran Särön numerossa Avoin sielu.
Kävin Varsovassa ensi kerran keväällä 1984. Elettiin kylmän sodan viimeistä vuosikymmentä. Puolassa Solidaarisuus-liike oli pari vuotta aiemmin painettu maan alle, ja valtaa piti sotilasjuntaksi muuntunut kommunistipuolue. Oli jännittävää päästä Puolaan, maahan, jossa Euroopan kohtalonkysymykset tavalla tai toisella ratkeaisivat. Mutta olin innoissani myös siksi, että pääsisin lopultakin näkemään Isaac Bashevis Singerin kotikaupungin. Singer oli joitakin vuosia […]
Poliittisilla kannanotoillaan ristivetoa herättänyt runoilija, esseisti ja suomentaja Timo Hännikäinen suljettiin ulos vuoden 2018 Helsingin kirjamessuilta. Kuitenkin juuri Helsinki ja kirjamessut ovat olleet sosiaalisen sekoittumisen menestystarinoita, joiden ideana on ollut erilaisuuden kohtaaminen. Ei muurien pystyttäminen.
Taide on ajatustensiirtoa, väittää kirjailija ja biologi Tiina Raevaara ja kertoo, mitä aivoissamme tapahtuu taiteen kokemisen hetkellä.
Elämme aktiivisuudeksi tulkitun räyhäämisen ja raivokkuuden ihannoimisen aikaa. Samaan aikaan kartanoita jaetaan, tulitikku-imperiumeja luodaan ja yhteiskunnallisia asemia sementoidaan siellä minne emme osaa katsoa. Vuoden 1916 Suomen asukas tunnistaisi helposti tämän maan hengen ja tavat, kirjoittaa taloustoimittaja Petri Korhonen vuonna 2016 julkaistussa, edelleen harvinaisen ajankohtaisessa esseessään.
Myös joogamaailma kaikessa terveellisyydessään kätkee lohkoihinsa vallan sokaisemia, jopa psykopaateiksi luokiteltavissa olevia opettajia, kirjoittaa kirjailija Maria Peura. “Ketään ei ole niin helppo käyttää hyväksi kuin gurulleen antautunutta, egostaan luopunutta ihmistä.”
Renessanssiesseisti Montaignelle tämän päivän tavat ja tottumukset aiheuttaisivat varmasti vilunväristyksiä, kirjoittaa toimittaja ja tietokirjailija Jussi K. Niemelä.
Kirjailija, sanataiteen opettaja Risto Ahti kirjoittaa Hulluuden ylistys -Särössä siitä, mikä erottaa taiteilijan ihmisestä.