Seikkailu, vaaran tunne, itsenäisyys, vapaus. Moottoripyöräilyssä houkuttavat edelleen samat piirteet kuin sata vuotta sitten. Pienoisessee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Ihminen ja kone (2014).
Kategoria: Arkisto
Millaista on tšekkiläinen kirjallisuus? Kirjallisuuskriitikko Eva Klíčová esittelee kotimaansa kirjallisten virtausten suunnat 1800-luvulta nykypäivään. Essee on julkaistu ensi kerran Särön suuressa Tšekki-teemanumerossa Milé Česko / Rakas Tšekki (35-36). Esseen on suomentanut Sampo Saari. * [dropcap]T[/dropcap]šekkiläisen kirjallisuuden tarina on tarina tšekkiläisestä yhteiskunnasta. Samalla se on hyvin keskieurooppalainen tarina. 1800-luvulla tšekit perustivat kansallisen heräämisensä tšekin kieleen ja […]
Toisille kirjailijanelo on tarkoituksetonta kompurointia, toisille säihkettä ja salamavaloja. Kreetta Onkeli saa tästä asetelmasta paljon irti romaanissaan Kutsumus. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Suomi Perkele (17-18).
Elokuvan harrastaminen on hyvin erilaista kuin kirjallisuuteen tutustuminen, ainakin jos on luonnostaan hyväuskoinen. Elokuvateatterissa katsoja on silminnäkijä, jopa kanssarikollinen, mukana samassa tilassa kuin elokuvan henkilöt. En maalaile elokuvateatterin pimeää syliä sen enempää, mutta tapahtumiin ja henkilöihin osallistuu toisin kuin selvästi yhden ihmisen – kirjailijan – rakentamaan maailmaan.
Helena Ylänen (1943–2018) kirjoitti vaikuttavimmista elokuvakokemuksistaan Särön numerossa Metsä ja toiseus (1 / 2008).
Miten puhumme suomalaisuudesta, länsimaisuudesta ja ei-eurooppalaisuudesta? Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Suomi-Utopia (30).
Kirjailija, Finlandia-voittaja Riikka Pelo toivoo, että tšekkiläinen surrealismi saisi laajempaa näkyvyyttä myös Suomessa. Jindřich Štyrskýn klassikoksi noussutta teosta on vaikea sovittaa valmiisiin kategorioihin. Kritiikki on julkaistu ensimmäisen kerran Särön numerossa Rakas Tšekki / Milé Česko.
Lokakuussa 80 vuotta täyttäneen Eila Kostamon haastattelu on julkaistu alun perin vuonna 2007 ilmestyneessä Särön numerossa Myytti ja muisti. Haastattelua on verkkojulkaisua varten hieman täsmennetty. Kostamon mukaan kustannustoimittajan ura on oppimista alusta loppuun; hänen opettajinaan ja yhteistyökumppaneinaan toimivat elävät ja historiaan jääneet lahjakkaat kirjailijat.
Artikkelikokoelman Näkymätön sukupuoli – Mieheyden pitkä historia aiheena on suomalainen mies. Teoksen kronologisesti järjestetyissä artikkeleissa kerrotaan erilaisista miehistä 1400-luvulta 1900-luvun puoleenväliin. Tarkastelussa ovat muun muassa itsetutkiskelua harrastaneet keskiajan luostariveljet, taisteluhaavoilla ylpeilleet karoliiniupseerit ja suoraselkäisyyttä arvostaneet suojeluskuntalaiset. Nimi Näkymätön sukupuoli viitannee siihen, että vaikka historiaa on yleensä kirjoitettu miehen näkökulmasta, tätä oletusta ei ole kirjoitettu auki […]
Runoilijat Olli Heikkonen ja Sirkka Turkka pohtivat kymmenen vuotta sitten berliiniläisbaarissa kysymyksiä taiteilijaelämästä, kirjoittamisesta, alkoholista, Berliinistä, lapsuudesta, elämän suruista, kirjoittamisen onnesta, runoudesta – ja muistelevat eilistä. Haastattelu on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Eurooppalainen taiteilijasielu (nro 20, ilmestynyt vuonna 2012).
Historiantutkija, yhteiskuntatieteilijä Sandra Hagman tarkastelee suomalaisen mieshomoseksuaalisuuden historiaa maakunta-arkistoista löytämiensä oikeudenkäyntipöytäkirjojen sekä kunkin ajan tiede- ja lehtikirjoitusten perusteella. Seitsemän kummaa veljestä on jäsennetty tietokirjalle epätavalliseen, fiktion puolelta napattuun viitekehykseen. Hagman vertaa homoseksuaalisten miesten historiaa Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin tarinaan, jossa veljekset joutuvat kohtaamaan modernin maailman haasteet. Hagmanin kirjassa ”veljeys” syntyy koetusta vastakkainasettelusta yhteiskunnan normien […]