Kuinka tehdä Ray Bradburysta jälleen fiktiota?

“Näin toimii meidän aikamme sensuuri. Ei pelätä enää isoaveljeä, vaan kaikkivaltiasta kuluttajaa.”

Ray Bradburyn syntymästä tulee elokuussa 2020 kuluneeksi sata vuotta. Hänen varhaisteoksensa Fahrenheit 451 syntyi aikalaistodistuksena 1950-luvun alun Yhdysvalloista. Samalla se ennakoi 2010–2020-lukujen maailmaa, jossa teknologia ja kaupallisuus jyräävät kirjallisuuden klassikot, ja jossa hyvää tarkoittavien ihmisten loukkaantumiset ja boikottikampanjat ovat tehneet palomiehistä kirjarovioiden sytyttäjiä. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)

Valkoisuuden vangit

Kun valkoinen toimittaja kirjoittaa rasismista, onko hänen tekstinsä perusteltua määritellä valkoisuuden ilmaukseksi? Entä tiedostammeko hyvän puolella kamppaillessamme, että saatamme alkaa muistuttaa pahaa vastapuoltamme? Maustetytöistä alkaneen harvinaisen hedelmällisen kulttuuridebatin keskiössä ovat ruskeus ja valkoisuus, valta ja uhriutuminen, rasismi ja antirasismi. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen)

Maustetyttöjen jälkikoloniaalinen kertosäe

Kun Maustetytöt jäi syksyllä 2019 vaille Emma-ehdokkuuksia Tein kai lottorivini väärin -kappaleen demoversiossa esiintyneen rasistisen sanan vuoksi, raadilta ja yleisöltä jäi huomiotta, että kappale kertoo poikkeuksellisen tietoisesti jälkikoloniaalisesta taloudellisesta epätasa-arvosta. Mistä koko keskustelussa oli oikeastaan kyse?

Aine, josta tulevaisuus on tehty

Dystopiat ovat jälleen pinnalla. Mitä tämä kertoo maailmasta, jossa elämme? Essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Itä ja länsi (nro 37, 2019).

Tietokirja on kirjallisuuden häilyvä toinen

Tietokirjakritiikki on kirjoittamisen lajeista vaikein. Lehtien kulttuurisivujen palstatilan vähentymisen lisäksi ongelmana on puute osaavista kirjoittajista ja kriitikon työmäärään nähden riittämätön rahoitus. Mikä nostaisi tietokirjojen näkyvyyden uudella vuosikymmenellä nousuun, jollei kritiikki?

Älä lue tätä!

Self help- eli itseapukirjat antavat neuvoja kaikkiin elämän solmukohtiin. On kuitenkin useita syitä suhtautua itseapukirjallisuuteen kriittisesti, kirjoittaa Aki Petteri Lehtinen.

Teidemme motorisoidut kentaurit

Seikkailu, vaaran tunne, itsenäisyys, vapaus. Moottoripyöräilyssä houkuttavat edelleen samat piirteet kuin sata vuotta sitten. Pienoisessee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Ihminen ja kone (2014).

Kasveista ja vierassieluisuudesta

Kasvit reagoivat ympäristön olosuhteisiin, viestivät toisilleen ja ovat luoneet erilaisia selviytymismekanismeja. Ovatko kasvit siis älykkäitä ja tuntevia olentoja? Kirjailija Jukka Laajarinne pohtii aihetta Aristoteleen ja nykytutkijoiden näkemysten pohjalta. Essee on julkaistu ensimmäisen kerran Särön numerossa 34 (Kulkijat, kulkurit).

Erään kirjallisuuden tarina

Millaista on tšekkiläinen kirjallisuus? Kirjallisuuskriitikko Eva Klíčová esittelee kotimaansa kirjallisten virtausten suunnat 1800-luvulta nykypäivään. Essee on julkaistu ensi kerran Särön suuressa Tšekki-teemanumerossa Milé Česko / Rakas Tšekki (35-36). Esseen on suomentanut Sampo Saari. * [dropcap]T[/dropcap]šekkiläisen kirjallisuuden tarina on tarina tšekkiläisestä yhteiskunnasta. Samalla se on hyvin keskieurooppalainen tarina. 1800-luvulla tšekit perustivat kansallisen heräämisensä tšekin kieleen ja […]