Lomonosovin moottorin kokeellisuus ja fragmentaarisuus eivät vähennä romaanin viihdyttävyyttä lainkaan, kirjoittaa Jukka Laajarinne. Kritiikki on julkaistu ensi kerran vuonna 2014 Särön numerossa Taide ja missio (26-27).
Jutut
Artemi Troitskin laaja, populaari historiateos esittelee toisinajattelun ja vastarinnan muotojen historiaa Venäjällä ja Neuvostoliitossa.
Esseisti Matti Mäkelä oli helmikuussa 2018 kirjoittanut muistelmiaan puolentoista kuukauden ajan, kun hän sai diagnoosin aggressiivisesta syövästä.
Kurdirunoilija Sherko Bekäsin tuotannolla on kurdeille mittaamattoman suuri merkitys. Bekäs kirjoitti maanpaosta, vieraudesta ja surusta, mutta myös luonnosta, naisista ja rakkaudesta. Mitä suomalainen lukija saa irti poliittiseksi luonnehditusta runoudesta? Marja Leena Viitana analysoi Bekäsin valikoiduista, suomennetuista runoista koostuvaa kokoelmaa Sielun valoa ei voi vangita (2019).
Särö tapasi kirjallisuuden Nobel-voittajan Olga Tokarczukin Wroclawissa, Puolassa vuonna 2016, jolloin Tokarczuk kertoi Särölle urastaan, kirjoittamismenetelmistään, Ala-Sleesiasta, kirjallisuuden merkityksestä ja kotimaansa poliittisesta tilanteesta. Julkaisemme otteen kiitetystä syvähaastattelusta tässä. Haastattelu on ilmestynyt kokonaisuudessaan Särön Puolan aika / Czas Polski -numerossa. Haastattelun ohessa julkaistiin Tapani Kärkkäisen suomentama katkelma romaanista Jakubin kirjat (Księgi Jakubowe, ei julk. suom.).
Roberto Casatin ja Achille C. Varzin absurdi kertomuskokoelma kannattaa lukea hitaasti nautiskellen, silloin tällöin, tarina kerrallaan.
Kustantaja Heikki Savola pukee sanoiksi faktan, jonka kaikki yrittäjät tietävät, mutta jota ei ole yhteiskunnallisella tasolla täysin ymmärretty: Postin epäluotettavuus tekee pienyrittäjien elämästä vaikeaa, ja siitä kärsii koko maa.
Säveltäjän työssä yhdistyvät tiukan looginen ajattelu, vapaana lentävä mielikuvitus sekä alkukantainen, kehollinen tunne-energia. Auli Särkiö haastatteli kahta säveltäjää, Minna Leinosta ja Juha T. Koskista, säveltämisen tieteellisyydestä, ongelmanratkaisusta ja intuitiivisuudesta.
Self help- eli itseapukirjat antavat neuvoja kaikkiin elämän solmukohtiin. On kuitenkin useita syitä suhtautua itseapukirjallisuuteen kriittisesti, kirjoittaa Aki Petteri Lehtinen.
Klasické dílo v Evropě dlouho znamenalo dílo odkazující na antické umělecké vzory. Evropané, „trpaslíci stojící na ramenou obrů“ starověkého Řecka a Říma, mohli tyto závazné vzory pouze napodobovat, možná rozvíjet, ale určitě ne překračovat. Jedním z prvních, kdo toto omezující pojetí „klasičnosti“ narušil, byl francouzský autor Charles Perrault se svými Histoires ou Contes du Temps passé neboli […]