Literární kritička Eva Klíčová pojmenovává zásadní proměny české literatury od 19. století do současnosti.
Jutut
Kantaaottavuus, ironia ja toisteisuus myyvät nykytaiteessa. Itse teos on yhdentekevä, kun taidetta tärkeämmäksi on noussut sen teoreettinen ja poliittinen viitekehys, esittää taidemaalari Mika Vesalahti. Hän peräänkuuluttaa leikillisyyden ja tunnevoimaisuuden palauttamista kuvataiteeseen.
Neromyytin vuoksi miestaiteilijoiden moraalittomia tekoja on katsottu läpi sormien kautta aikain, esittää Arla Kanerva uutuusteoksessaan. Taiteen musta kirja jää analyysiltään kuitenkin ohueksi.
Toisille kirjailijanelo on tarkoituksetonta kompurointia, toisille säihkettä ja salamavaloja. Kreetta Onkeli saa tästä asetelmasta paljon irti romaanissaan Kutsumus. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Suomi Perkele (17-18).
On vähättelevää laittaa ilmastoaktivistin ajattelu ja toiminta diagnoosien piikkiin, kirjoittaa Heidi Toivonen Maailman autismitietoisuuden päivänä.
Elokuvan harrastaminen on hyvin erilaista kuin kirjallisuuteen tutustuminen, ainakin jos on luonnostaan hyväuskoinen. Elokuvateatterissa katsoja on silminnäkijä, jopa kanssarikollinen, mukana samassa tilassa kuin elokuvan henkilöt. En maalaile elokuvateatterin pimeää syliä sen enempää, mutta tapahtumiin ja henkilöihin osallistuu toisin kuin selvästi yhden ihmisen – kirjailijan – rakentamaan maailmaan.
Helena Ylänen (1943–2018) kirjoitti vaikuttavimmista elokuvakokemuksistaan Särön numerossa Metsä ja toiseus (1 / 2008).
Johannesburgin turva-alueilla muurit ovat sekä fyysisiä että henkisiä, selviää Annu Kekäläisen uutuusteoksesta.
Miten puhumme suomalaisuudesta, länsimaisuudesta ja ei-eurooppalaisuudesta? Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Suomi-Utopia (30).
Kokeneiden tutkivien journalistien Jyri Hännisen ja Jarno Liskin uutuuskirja Keskustan valtakunta piirtää tahmean ja suhmuroivan kuvan päähallituspuolueemme toimintakulttuurista. Oudoimmaksi peluriksi kirjassa nousee Juha Sipilä, puhtoinen mies, jonka taustasta paljastuukin oudon sumeita kohtia.
Kirjailija, Finlandia-voittaja Riikka Pelo toivoo, että tšekkiläinen surrealismi saisi laajempaa näkyvyyttä myös Suomessa. Jindřich Štyrskýn klassikoksi noussutta teosta on vaikea sovittaa valmiisiin kategorioihin. Kritiikki on julkaistu ensimmäisen kerran Särön numerossa Rakas Tšekki / Milé Česko.