Jos haluamme humanististen arvojen säilyvän yhteiskunnassamme, on meidän humanistien oltava valmiita taistelemaan niiden puolesta, kirjoittaa filosofi Frank Martela humanismin manifestissaan.
Jutut
Kirjastot ovat monelle kansalaiselle ensimmäinen, helpoin ja kenties ainoakin kosketus kulttuurilehtien sisältöön. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tähän mennessä tukenut kirjastojen kulttuurilehtitilauksia vuosittain noin 200 000 eurolla. Kulttuurilehtiä edustavan Kultti ry:n 13.12.2017 julkaiseman tiedotteen mukaan vuonna 2018 ostotuki tippuu kulttuuriministerin tuoreella päätöksellä nollaan euroon. “Asiasta ei ole tiedotettu kulttuurilehtiä etukäteen. Kirjastojen ostotuen poisto heijastuu suoraan pienten […]
Mistä suomalaisten poikkeuksellinen järkevyys ja järjestelmällisyys on peräisin, pohtii pitkään ulkomailla asunut suomentaja Seija Kerttula.
Islantilaisen Sjónin neljäs suomennettu teos Poika nimeltä Kuukivi muistuttaa paljon hänen aiempaa romaaniaan, vuonna 2005 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon voittanutta Skugga-Balduria. Molemmat ovat tiiviitä historiallisia romaaneja, joissa kerrotaan muutaman kuukauden aika Islannin itsenäisyysliikkeen loppuajoilta parin päivän jaksoissa. Molemmissa on myös keskeisenä teemana vähemmistöjen kohtelu: Skugga-Baldurissa marginalisoituna ja syrjittynä on kehitysvammainen Abba-tyttö, Kuukivessä homoseksuaali ja prostituoitu orpopoika […]
Nir Baramin Hyviä ihmisiä käsittelee tavallisten ihmisten tekojen seurauksia toisessa maailmansodassa moraalisesti moniulotteisella ja ajankohtaisella tavalla.
Elämme aktiivisuudeksi tulkitun räyhäämisen ja raivokkuuden ihannoimisen aikaa. Samaan aikaan kartanoita jaetaan, tulitikku-imperiumeja luodaan ja yhteiskunnallisia asemia sementoidaan siellä minne emme osaa katsoa. Vuoden 1916 Suomen asukas tunnistaisi helposti tämän maan hengen ja tavat, kirjoittaa taloustoimittaja Petri Korhonen vuonna 2016 julkaistussa, edelleen harvinaisen ajankohtaisessa esseessään.
Kirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden saksantaja Stefan Moster: “Kirjailijat ovat Suomessa hemmoteltuja hienon apurahajärjestelmän takia. Mutta mitä sillä on väliä – hyvää, huonoa ja keskinkertaista kirjallisuutta syntyy Suomessa ja muualla maailmassa apurahoista riippumatta.”
Myös joogamaailma kaikessa terveellisyydessään kätkee lohkoihinsa vallan sokaisemia, jopa psykopaateiksi luokiteltavissa olevia opettajia, kirjoittaa kirjailija Maria Peura. “Ketään ei ole niin helppo käyttää hyväksi kuin gurulleen antautunutta, egostaan luopunutta ihmistä.”
Renessanssiesseisti Montaignelle tämän päivän tavat ja tottumukset aiheuttaisivat varmasti vilunväristyksiä, kirjoittaa toimittaja ja tietokirjailija Jussi K. Niemelä.
Vladimir Jermakovin ajattelu on selkeää, ja hän käyttää käsitteitä kuin eläviä olentoja, kirjoittaa kriitikko Ville Ropponen. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Puolan aika / Czas Polski.