Toisille kirjailijanelo on tarkoituksetonta kompurointia, toisille säihkettä ja salamavaloja. Kreetta Onkeli saa tästä asetelmasta paljon irti romaanissaan Kutsumus. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Suomi Perkele (17-18).
Jutut
On vähättelevää laittaa ilmastoaktivistin ajattelu ja toiminta diagnoosien piikkiin, kirjoittaa Heidi Toivonen Maailman autismitietoisuuden päivänä.
Elokuvan harrastaminen on hyvin erilaista kuin kirjallisuuteen tutustuminen, ainakin jos on luonnostaan hyväuskoinen. Elokuvateatterissa katsoja on silminnäkijä, jopa kanssarikollinen, mukana samassa tilassa kuin elokuvan henkilöt. En maalaile elokuvateatterin pimeää syliä sen enempää, mutta tapahtumiin ja henkilöihin osallistuu toisin kuin selvästi yhden ihmisen – kirjailijan – rakentamaan maailmaan.
Helena Ylänen (1943–2018) kirjoitti vaikuttavimmista elokuvakokemuksistaan Särön numerossa Metsä ja toiseus (1 / 2008).
Johannesburgin turva-alueilla muurit ovat sekä fyysisiä että henkisiä, selviää Annu Kekäläisen uutuusteoksesta.
Miten puhumme suomalaisuudesta, länsimaisuudesta ja ei-eurooppalaisuudesta? Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Suomi-Utopia (30).
Kokeneiden tutkivien journalistien Jyri Hännisen ja Jarno Liskin uutuuskirja Keskustan valtakunta piirtää tahmean ja suhmuroivan kuvan päähallituspuolueemme toimintakulttuurista. Oudoimmaksi peluriksi kirjassa nousee Juha Sipilä, puhtoinen mies, jonka taustasta paljastuukin oudon sumeita kohtia.
Kirjailija, Finlandia-voittaja Riikka Pelo toivoo, että tšekkiläinen surrealismi saisi laajempaa näkyvyyttä myös Suomessa. Jindřich Štyrskýn klassikoksi noussutta teosta on vaikea sovittaa valmiisiin kategorioihin. Kritiikki on julkaistu ensimmäisen kerran Särön numerossa Rakas Tšekki / Milé Česko.
Tietokirjailija Jukka Laajarinne tunnustelee esseessään kirjallisuuden paljastavia ja peittäviä ominaisuuksia. Essee on julkaistu ensimmäisen kerran Särön numerossa Avoin sielu.
Paweł Pawlikowski voitti parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon elokuvallaan Ida (2013) vuonna 2015. Hänen uusin elokuvansa, kolme Oscar-ehdokkuutta kerännyt Cold War (Zimna wojna, 2018), on edellistä elokuvaa henkilökohtaisempi, monikerroksisempi ja yllättävän ajankohtainen.
Lokakuussa 80 vuotta täyttäneen Eila Kostamon haastattelu on julkaistu alun perin vuonna 2007 ilmestyneessä Särön numerossa Myytti ja muisti. Haastattelua on verkkojulkaisua varten hieman täsmennetty. Kostamon mukaan kustannustoimittajan ura on oppimista alusta loppuun; hänen opettajinaan ja yhteistyökumppaneinaan toimivat elävät ja historiaan jääneet lahjakkaat kirjailijat.