Paha klovni on palannut länsimaisen elokuvakulttuurin keskipisteeseen. Mistä uhkaava pellehahmo on peräisin, ja mitä se haluaa? Jukka Laajarinteen essee on julkaistu alun perin Särössä nro 38–39.
Jutut
Kiinalainen pedagogiikka ei anna tilaa opiskelijoiden omalle ajattelulle, vaan oppilaitokset pyrkivät koulimaan heistä ensisijaisesti kuuliaisia kansalaisia, kirjoittaa maan opiskelukulttuuriin myös omakohtaisesti perehtynyt kirjallisuudentutkija ja suomentaja Tero Tähtinen.
Hollantilaistoimittaja Rutger Bregmanin tietokirja Hyvän historia (Atena, 2020) kyseenalaistaa yleisen käsityksen siitä, että ihminen olisi pohjimmiltaan paha ja syntinen. Kritiikki on julkaistu ensi kerran joulukuussa 2020 Särön numerossa 42.
Suomalaisen yhteiskunnan kuvaus ei ole kadonnut kirjallisuudestamme mihinkään, mutta kertomisen tapa ja eetos ovat nyt moninäkökulmaisia ja moniäänisiä. Särö julkaisee esitelmän, jonka kirjallisuuden professori Mika Hallila piti Babeș-Bolyai-yliopiston (Cluj-Napoca, Romania) suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineen 30-vuotisjuhlassa 5.11.2022.
Niin Lausitzin sorbit kuin turvealueiden suomalaiset ovat joutuneet jättämään asuinalueensa energiatuotannon vuoksi. Toisaalta ruskohiilikaivokset ja turvesuot ovat tarjonneet varman elinkeinon paikallisille. Anna Sarasteen ja Petri Raivion tietoteos valottaa kulttuurisia muutoksia fossiilisten polttoaineiden tuotantoalueilla. Artikkeli on julkaistu alun perin Särössä nro 45.
Thousands of migrant workers have already paid for the forthcoming 2022 FIFA World Cup in Qatar with their lives. A combination of general indifference to matters of ethics and security services reliant on extreme digital surveillance and censorship indicate that, rather than promoting sporting spirit, Qatar considers the World Cup first and foremost to be an excellent opportunity to attract international investors.
Urban researchers Sami Kolamo and Jani Vuolteenaho went to find out more about the arrangements for the competition at a preliminary tournament in Doha, during a trip characterised by an endless stream of obligatory mobile apps and a ban on pencils.
Oppositiopoliitikko Leonid Gozmanin mukaan Putinin hallinnon vastustajien on otettava opiksi virheistään saavuttaakseen tavoitteensa. Gozman kirjoitti artikkelin syyskuussa Moskovan erityispidätyskeskuksessa numero 2 ennen pakenemistaan maasta. Teksti on julkaistu alun perin Novaja Gazetassa 9.10.2022.
Suomen runouskulttuuriin vakiintuneessa Poetry Slamissa yhdistyvät kilpailuhenki, taide ja hauskanpito. Kysyimme runoniskennän SM-kilpailujen tuomareilta, miten esityksiä on mahdollista asettaa paremmuusjärjestykseen.
Italian veljet -puoluetta ja sen kärkihahmoa Giorgia Melonia luonnehdittiin vaalivoiton jälkeen suomalaisessakin mediassa virheellisesti äärioikeistolaiseksi ja uusfasistiseksi, kirjoittaa suomalais-italialainen tietokirjailija Anton Monti. Tulevaa hallitusta odottavat silti vaikeat ajat.
Kuka on latvialainen, kuka ukrainalainen? Määritteleekö identiteetin kieli vai etnisyys? Ahtaiden kategorioiden vuoksi kielivähemmistöt jäävät helposti kansalaiskeskustelun ulkopuolelle, mikä on valtion yhtenäisyyden kannalta ongelma etenkin kriisiaikana, kirjoittaa latvialaisen Providus-ajatushautomon johtaja, tutkija Iveta Kažoka. – Essee on julkaistu alun perin latviaksi Satori-kulttuurilehdessä 5.5.2022.