Johannesburgin turva-alueilla muurit ovat sekä fyysisiä että henkisiä, selviää Annu Kekäläisen uutuusteoksesta.
Kategoria: Kritiikki
Miten puhumme suomalaisuudesta, länsimaisuudesta ja ei-eurooppalaisuudesta? Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Suomi-Utopia (30).
Kokeneiden tutkivien journalistien Jyri Hännisen ja Jarno Liskin uutuuskirja Keskustan valtakunta piirtää tahmean ja suhmuroivan kuvan päähallituspuolueemme toimintakulttuurista. Oudoimmaksi peluriksi kirjassa nousee Juha Sipilä, puhtoinen mies, jonka taustasta paljastuukin oudon sumeita kohtia.
Kirjailija, Finlandia-voittaja Riikka Pelo toivoo, että tšekkiläinen surrealismi saisi laajempaa näkyvyyttä myös Suomessa. Jindřich Štyrskýn klassikoksi noussutta teosta on vaikea sovittaa valmiisiin kategorioihin. Kritiikki on julkaistu ensimmäisen kerran Särön numerossa Rakas Tšekki / Milé Česko.
Bruno Schultzin Kanelipuodit-teoksessa jokainen lause on värikäs ja moniaistisesti herkullinen tai groteski, välillä melkein liiankin maalaileva ja maailman runsautta uhkuva, kirjoittaa Virpi Alanen.
Artikkelikokoelman Näkymätön sukupuoli – Mieheyden pitkä historia aiheena on suomalainen mies. Teoksen kronologisesti järjestetyissä artikkeleissa kerrotaan erilaisista miehistä 1400-luvulta 1900-luvun puoleenväliin. Tarkastelussa ovat muun muassa itsetutkiskelua harrastaneet keskiajan luostariveljet, taisteluhaavoilla ylpeilleet karoliiniupseerit ja suoraselkäisyyttä arvostaneet suojeluskuntalaiset. Nimi Näkymätön sukupuoli viitannee siihen, että vaikka historiaa on yleensä kirjoitettu miehen näkökulmasta, tätä oletusta ei ole kirjoitettu auki […]
Hotel Sapiens kuuluu ehdottomasti Leena Krohnin tuotannon parhaimmistoon, kirjoittaa kriitikko Marissa Mehr. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Ihminen ja kone.
Mikko Majander jumittaa esseekokoelmassaan latteissa itsestäänselvyyksissä ja takakansitekstien banaliteetteja muistuttavissa tulkinnoissa, kirjoittaa kriitikko Miikka Laihinen. Kritiikki on julkaistu alun perin Särön numerossa Luomisen menetelmät.
Satu Lidmanin tärkeässä teoksessa tarkastellaan ansiokkaasti myös väkivallan piilevämpiä muotoja, kirjoittaa kriitikko Virpi Alanen. Kritiikki on julkaistu alun perin Särön numerossa Suomi-Utopia.
Historiantutkija, yhteiskuntatieteilijä Sandra Hagman tarkastelee suomalaisen mieshomoseksuaalisuuden historiaa maakunta-arkistoista löytämiensä oikeudenkäyntipöytäkirjojen sekä kunkin ajan tiede- ja lehtikirjoitusten perusteella. Seitsemän kummaa veljestä on jäsennetty tietokirjalle epätavalliseen, fiktion puolelta napattuun viitekehykseen. Hagman vertaa homoseksuaalisten miesten historiaa Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin tarinaan, jossa veljekset joutuvat kohtaamaan modernin maailman haasteet. Hagmanin kirjassa ”veljeys” syntyy koetusta vastakkainasettelusta yhteiskunnan normien […]