COVID-19 ruttona ja sotana

”Normaalitilassa voimme vastustaa nopeusrajoitusten laskemista, lihaveroa tai alkoholiverotuksen kiristämistä, vaikka näiden toimenpiteiden voitaisiin osoittaa keskipitkällä aikavälillä säästävän rutkasti elinvuosia. Poikkeustilassa olemme valmiita lisäämään konkursseja, kotiväkivaltaa ja koulupudokkaita, jos voimme siten ehkäistä koronakuolemia.” Kun koronavirus esitetään heikkojen kimppuun hyökkäävänä häijynä petona, kansalaiset voidaan sitouttaa helpommin valittuun politiikkaan ja poikkeustilaan. Tämä diskurssi ei ole täysin vaaraton, kirjoittaa Tuukka Sandström.

Koronakriisi on maailman mosaiikin peili

Millainen merkitys yhteiskuntajärjestelmällä on koronapandemian torjunnassa? Vaikka COVID-19 ei ole demokraattinen tauti, demokraattisen järjestelmän peruspilarina toimiva luottamus on paras lääke pandemiaa vastaan, esittää Markus Leikola globaalissa analyysissään. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)

Ikkuna

Olga Tokarczuk kirjoittaa koronaepidemian ja eristäytyneisyyden seurauksista: nyky-Euroopan vahvistuneista rajoista ja pian koittavasta uudesta todellisuudesta. Nobel-kirjailijan esseen on puolasta suomentanut Tapani Kärkkäinen.

Koronan viraalit kielitanssit

Koronavirukseen liittyvät tiedot, huhut, meemit ja pelot leviävät nopeasti internetissä. Taudin virtuaalisiin oireisiin kuuluvat muun muassa päteminen, ylemmyydentunne sekä lokerointi meihin ja muihin. Kaoottinen pandemia-aika voi silti lopulta muuttaa ihmiskuntaa parempaan suuntaan, kirjoittaa psykologian tohtori Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)

Professori kirjallisuuden taikapiirissä

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio tunnetaan julkisuudessa ajankohtaisten oikeusasioiden kommentoijana, mutta hän on myös kirjallisuuden suurkuluttaja. Tässä artikkelissa Nuotio kertoo elämäänsä vaikuttaneista kaunokirjallisista teoksista.

Artikkeli on julkaistu alun perin Särön numerossa Kulkijat, kulkurit (nro 34).

Väinö Linnan kirjallinen varkaus?

Klassikkokirjallisuus ei synny tyhjiössä. Tuntematon sotilaskaan ei nojautunut ainoastaan kirjoittajansa havaintoihin sodasta, vaan keskustelee aikaisemman, jopa viihteellisen kirjallisuuden kanssa, toteaa Väinö Linnaan erikoistunut kirjallisuuden professori Yrjö Varpio. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)

Myyttien merellä ja merta edempänä

Bysantista Egyptiin ja kansanperinnekatkelmista universaaleihin myytteihin: esittelyssä suomalaisen mytologian juuria kartoittavan klassikkoteoksen uusi painos. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Henki ja hurmos (nro 38-39).