Esseisti Matti Mäkelä oli helmikuussa 2018 kirjoittanut muistelmiaan puolentoista kuukauden ajan, kun hän sai diagnoosin aggressiivisesta syövästä.
Jutut
Kurdirunoilija Sherko Bekäsin tuotannolla on kurdeille mittaamattoman suuri merkitys. Bekäs kirjoitti maanpaosta, vieraudesta ja surusta, mutta myös luonnosta, naisista ja rakkaudesta. Mitä suomalainen lukija saa irti poliittiseksi luonnehditusta runoudesta? Marja Leena Viitana analysoi Bekäsin valikoiduista, suomennetuista runoista koostuvaa kokoelmaa Sielun valoa ei voi vangita (2019).
Särö tapasi kirjallisuuden Nobel-voittajan Olga Tokarczukin Wroclawissa, Puolassa vuonna 2016, jolloin Tokarczuk kertoi Särölle urastaan, kirjoittamismenetelmistään, Ala-Sleesiasta, kirjallisuuden merkityksestä ja kotimaansa poliittisesta tilanteesta. Julkaisemme otteen kiitetystä syvähaastattelusta tässä. Haastattelu on ilmestynyt kokonaisuudessaan Särön Puolan aika / Czas Polski -numerossa. Haastattelun ohessa julkaistiin Tapani Kärkkäisen suomentama katkelma romaanista Jakubin kirjat (Księgi Jakubowe, ei julk. suom.).
Roberto Casatin ja Achille C. Varzin absurdi kertomuskokoelma kannattaa lukea hitaasti nautiskellen, silloin tällöin, tarina kerrallaan.
Kustantaja Heikki Savola pukee sanoiksi faktan, jonka kaikki yrittäjät tietävät, mutta jota ei ole yhteiskunnallisella tasolla täysin ymmärretty: Postin epäluotettavuus tekee pienyrittäjien elämästä vaikeaa, ja siitä kärsii koko maa.
Säveltäjän työssä yhdistyvät tiukan looginen ajattelu, vapaana lentävä mielikuvitus sekä alkukantainen, kehollinen tunne-energia. Auli Särkiö haastatteli kahta säveltäjää, Minna Leinosta ja Juha T. Koskista, säveltämisen tieteellisyydestä, ongelmanratkaisusta ja intuitiivisuudesta.
Self help- eli itseapukirjat antavat neuvoja kaikkiin elämän solmukohtiin. On kuitenkin useita syitä suhtautua itseapukirjallisuuteen kriittisesti, kirjoittaa Aki Petteri Lehtinen.
Klasické dílo v Evropě dlouho znamenalo dílo odkazující na antické umělecké vzory. Evropané, „trpaslíci stojící na ramenou obrů“ starověkého Řecka a Říma, mohli tyto závazné vzory pouze napodobovat, možná rozvíjet, ale určitě ne překračovat. Jedním z prvních, kdo toto omezující pojetí „klasičnosti“ narušil, byl francouzský autor Charles Perrault se svými Histoires ou Contes du Temps passé neboli […]
Mikä tekee kirjasta klassikon? Mitkä teokset muodostavat Tšekin kulttuurin kivijalan? Prahan Kaarlen yliopiston etnologi ja folkloristi Petr Janečekin essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Rakas Tšekki / Milé Česko (nro 35-36) osana eurooppalaista klassikkokirjallisuutta käsittelevää esseekokonaisuutta. Esseen on suomentanut Elli Kulmala.
Itä ja länsi on tarkemmin ajateltuna hieman keinotekoinen teema Särölle. Pohjoinen ja etelä ovat maantieteellisesti paikannettavissa, mutta länsi ja itä ovat maantieteellisiä vain suhteellisesti. Fysikaalisia eli todellisia ne ovat lähinnä astronomisessa tai säätieteellisessä mielessä – tai silloin kun matkustetaan jostain jonnekin. Seudun tai kaupunginosan kutsuminen itäiseksi tai läntiseksi on toisinaan ongelmallista. Kuvitelkaamme kolme paikkakuntaa samassa […]