Etusivulle
0,00 €
Mitä todellisuudelle tapahtuu, kun mielen rakenteet hajoavat? Entä silloin, kun yhteiskunnan moottori alkaa yskähdellä? Niin yksityinen kuin yleinen turvallisuudentunne voi olla parempi perustaa sattuman ja epävarmuuden kuin pysyvyyden varaan, esittää A-klinikkasäätiön KokeNet – mieli mukaan -hankkeen projektikoordinaattori ja kokemusasiantuntija Mikael Söderström omien masennuskokemustensa valossa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)
Saksalaisessa luonnonfilosofiassa tiedon lähteinä toimivat Raamattu, luonto ja ihminen itse. Paracelsus, Jakob Böhme ja muut ajan filosofit ammensivat näistä kolmesta ”kirjasta” löytääkseen tietoa muun muassa maailman synnystä, kasvien hyötykäytöstä ja oikeanlaisesta elämäntavasta. Kaiken olemassaolevan alustana toimii äidillinen prinsiippi eli matriisi.
Essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Henki ja hurmos (nro 38–39).
”Normaalitilassa voimme vastustaa nopeusrajoitusten laskemista, lihaveroa tai alkoholiverotuksen kiristämistä, vaikka näiden toimenpiteiden voitaisiin osoittaa keskipitkällä aikavälillä säästävän rutkasti elinvuosia. Poikkeustilassa olemme valmiita lisäämään konkursseja, kotiväkivaltaa ja koulupudokkaita, jos voimme siten ehkäistä koronakuolemia.” Kun koronavirus esitetään heikkojen kimppuun hyökkäävänä häijynä petona, kansalaiset voidaan sitouttaa helpommin valittuun politiikkaan ja poikkeustilaan. Tämä diskurssi ei ole täysin vaaraton, kirjoittaa Tuukka Sandström.
Koronaepidemiasta käytävää yhteiskunnallista keskustelua ohjaavat monenlaiset tabut, joihin myös media on syyllinen, esittää biolääketieteen tutkija. Julkaisemme vieraskynäkirjoituksen poikkeuksellisesti nimettömänä kirjoittajan pyynnöstä. (Kuvitus: Lasse Rantanen.)
WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantaja ennustaa etätyöpäiväkirjassaan, että koronakriisi muuttaa pysyvästi kustannusalaa ja lukemisen tapoja.
Millainen merkitys yhteiskuntajärjestelmällä on koronapandemian torjunnassa? Vaikka COVID-19 ei ole demokraattinen tauti, demokraattisen järjestelmän peruspilarina toimiva luottamus on paras lääke pandemiaa vastaan, esittää Markus Leikola globaalissa analyysissään. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)
Olga Tokarczuk kirjoittaa koronaepidemian ja eristäytyneisyyden seurauksista: nyky-Euroopan vahvistuneista rajoista ja pian koittavasta uudesta todellisuudesta. Nobel-kirjailijan esseen on puolasta suomentanut Tapani Kärkkäinen.
Koronavirukseen liittyvät tiedot, huhut, meemit ja pelot leviävät nopeasti internetissä. Taudin virtuaalisiin oireisiin kuuluvat muun muassa päteminen, ylemmyydentunne sekä lokerointi meihin ja muihin. Kaoottinen pandemia-aika voi silti lopulta muuttaa ihmiskuntaa parempaan suuntaan, kirjoittaa psykologian tohtori Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio tunnetaan julkisuudessa ajankohtaisten oikeusasioiden kommentoijana, mutta hän on myös kirjallisuuden suurkuluttaja. Tässä artikkelissa Nuotio kertoo elämäänsä vaikuttaneista kaunokirjallisista teoksista.
Artikkeli on julkaistu alun perin Särön numerossa Kulkijat, kulkurit (nro 34).
Hyytävä matkakertomus kuljettaa lukijan halki Neuvostoliiton vankileirien historian.