Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry

COVID-19 ruttona ja sotana

Tuukka Sandström
22.4.2020
Essee

”Normaalitilassa voimme vastustaa nopeusrajoitusten laskemista, lihaveroa tai alkoholiverotuksen kiristämistä, vaikka näiden toimenpiteiden voitaisiin osoittaa keskipitkällä aikavälillä säästävän rutkasti elinvuosia. Poikkeustilassa olemme valmiita lisäämään konkursseja, kotiväkivaltaa ja koulupudokkaita, jos voimme siten ehkäistä koronakuolemia.” Kun koronavirus esitetään heikkojen kimppuun hyökkäävänä häijynä petona, kansalaiset voidaan sitouttaa helpommin valittuun politiikkaan ja poikkeustilaan. Tämä diskurssi ei ole täysin vaaraton, kirjoittaa Tuukka Sandström.

Koronatarina huutaa uutta näkökulmaa: on perusbiologian aika päästä ääneen

Nimetön
21.4.2020
Vieraskynä

Koronaepidemiasta käytävää yhteiskunnallista keskustelua ohjaavat monenlaiset tabut, joihin myös media on syyllinen, esittää biolääketieteen tutkija. Julkaisemme vieraskynäkirjoituksen poikkeuksellisesti nimettömänä kirjoittajan pyynnöstä. (Kuvitus: Lasse Rantanen.)

Työhuone, uutishuone, puhelinkeskus, keittiö

15.4.2020
Kolumni

WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantaja ennustaa etätyöpäiväkirjassaan, että koronakriisi muuttaa pysyvästi kustannusalaa ja lukemisen tapoja.

Koronakriisi on maailman mosaiikin peili

13.4.2020
Essee

Millainen merkitys yhteiskuntajärjestelmällä on koronapandemian torjunnassa? Vaikka COVID-19 ei ole demokraattinen tauti, demokraattisen järjestelmän peruspilarina toimiva luottamus on paras lääke pandemiaa vastaan, esittää Markus Leikola globaalissa analyysissään. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)

Ikkuna

9.4.2020
Essee

Olga Tokarczuk kirjoittaa koronaepidemian ja eristäytyneisyyden seurauksista: nyky-Euroopan vahvistuneista rajoista ja pian koittavasta uudesta todellisuudesta. Nobel-kirjailijan esseen on puolasta suomentanut Tapani Kärkkäinen.

Koronan viraalit kielitanssit

29.3.2020
Essee

Koronavirukseen liittyvät tiedot, huhut, meemit ja pelot leviävät nopeasti internetissä. Taudin virtuaalisiin oireisiin kuuluvat muun muassa päteminen, ylemmyydentunne sekä lokerointi meihin ja muihin. Kaoottinen pandemia-aika voi silti lopulta muuttaa ihmiskuntaa parempaan suuntaan, kirjoittaa psykologian tohtori Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)

Professori kirjallisuuden taikapiirissä

17.3.2020
Arkisto

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio tunnetaan julkisuudessa ajankohtaisten oikeusasioiden kommentoijana, mutta hän on myös kirjallisuuden suurkuluttaja. Tässä artikkelissa Nuotio kertoo elämäänsä vaikuttaneista kaunokirjallisista teoksista.

Artikkeli on julkaistu alun perin Särön numerossa Kulkijat, kulkurit (nro 34).

Gulagin kuivuneet kyyneleet

11.3.2020
Kritiikki

Hyytävä matkakertomus kuljettaa lukijan halki Neuvostoliiton vankileirien historian.

Väinö Linnan kirjallinen varkaus?

29.2.2020
Essee

Klassikkokirjallisuus ei synny tyhjiössä. Tuntematon sotilaskaan ei nojautunut ainoastaan kirjoittajansa havaintoihin sodasta, vaan keskustelee aikaisemman, jopa viihteellisen kirjallisuuden kanssa, toteaa Väinö Linnaan erikoistunut kirjallisuuden professori Yrjö Varpio. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)

Myyttien merellä ja merta edempänä

6.2.2020
Arkisto, Kritiikki

Bysantista Egyptiin ja kansanperinnekatkelmista universaaleihin myytteihin: esittelyssä suomalaisen mytologian juuria kartoittavan klassikkoteoksen uusi painos. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Henki ja hurmos (nro 38-39).