”Vaikka isä näyttää kutistuneen ja vanhemmalta, minusta tuntuu toisin päin että itse olen vanhentunut ja mennyt niiden ohi. Niin on ennenkin tuntunut, vaikka ei kai se muuta ole kuin että oma aika kuluu alta pois ja sellainen tekee sisältä kipeää”, pohdiskelee 17-vuotias nuorukainen Olli Jalosen vuonna 2014 ilmestyneessä romaanissa Miehiä ja ihmisiä. Ajan kulumisen ja kaipuun teemat tuovat Jalosen tuotantoon melankolisen tunnelman. Kirjailija kertoo Särön haastattelussa teoksestaan, työn hienoista hetkistä, romaaniensa haikeasta sävystä – ja omasta koti-ikävästään.
Jutut
Journalistin ohjeisiin sisältyy käsky tavoitella totuudenmukaisuutta. Jos totuudenmukaisuuden käsite jätetään kuitenkin määrittelemättä, olemme valeuutisia vastaan hampaattomia, toteaa valtiotieteiden tohtori ja journalistiikan tutkija Aki Petteri Lehtinen.
Unkarilaissyntyiselle Térezia Moralle myönnettiin lokakuussa 2018 Georg Büchner -palkinto, joka on Saksan merkittävin vuosittain myönnettävä kirjallisuuspalkinto. Särö haastatteli Moraa muutama vuosi sitten Berliinissä, jolloin tämä oli juuri julkaissut romaaninsa Das Ungeheuer. Palkintoraadin mukaan Mora osuu ajan hermoon kuvatessaan suurkaupungin ihmisten henkistä vieraantuneisuutta voimakkaalla, suggestiivisella ja analyyttisella otteellaan.
Poliittisilla kannanotoillaan ristivetoa herättänyt runoilija, esseisti ja suomentaja Timo Hännikäinen suljettiin ulos vuoden 2018 Helsingin kirjamessuilta. Kuitenkin juuri Helsinki ja kirjamessut ovat olleet sosiaalisen sekoittumisen menestystarinoita, joiden ideana on ollut erilaisuuden kohtaaminen. Ei muurien pystyttäminen.
Ei ole pelkkää kultaisten aikojen muistelua, että ennen kodin koneet ja laitteet kestivät kauemmin. Teknologian kehitykseen uskova voi silti yllättyä tiedosta, että kasvava osa vaikkapa kodinkoneteollisuuden tuotekehitysresursseista käytetään koneiden kuoleman tarkan ajoituksen suunnitteluun. Hyödykkeiden tarkoituksellisesta laadunheikennyksestä luopuminen säästäisi esimerkiksi Saksassa kuluttajien ostovoimaa seitsemällä prosentilla, laskee kansantaloustieteilijä ja entinen pankkiiri Christian Kreiss kirjassaan Geplanter Verschleiss (”suunniteltu kuluminen”, 2014).
Hyveellisyys, kohtuullisuus, vilpittömyys ja aito ystävyys: Jussi K. Niemelä pohtii, miten Aristoteleen vaalimat arvot istuvat nykyihmisten maailmankuvaan.
Stanisław Abramik (s. 1991) on puolalainen kulttuuriaktiivi, jonka Särö tapasi Wrocławissa, vuoden 2016 Euroopan kulttuuripääkaupungissa. Ensimmäiseen kommunismin ajan jälkeen syntyneeseen sukupolveen kuuluva Abramik kertoi Särölle puolalaisen nykyelokuvan trendeistä, taiteesta ja nationalismista.
Johanna Muurinen on agronomi sekä maatalous- ja metsätieteiden tohtori, jonka väitöskirjan aiheena oli bakteerien antibioottiresistenssi maatalousympäristössä. Tällä hetkellä hän työskentelee postdoc-tutkijana Yhdysvalloissa, Purduen yliopistossa ja siinä ohessa popularisoi tutkimustaan sekä yhteisen terveyden teemoja One Health Finland ry:n puheenjohtajana.
Spekulatiivinen fiktio ansaitsee yleisökseen koko maailman, ja siksi kielirajat on ylitettävä, sanoo kirjailija J. S. Meresmaa.
Bruno Schultzin Kanelipuodit-teoksessa jokainen lause on värikäs ja moniaistisesti herkullinen tai groteski, välillä melkein liiankin maalaileva ja maailman runsautta uhkuva, kirjoittaa Virpi Alanen.