Sadan vuoden paluumatka – miksi olemme kuin vuoden 1916 Suomessa

Elämme aktiivisuudeksi tulkitun räyhäämisen ja raivokkuuden ihannoimisen aikaa. Samaan aikaan kartanoita jaetaan, tulitikku-imperiumeja luodaan ja yhteiskunnallisia asemia sementoidaan siellä minne emme osaa katsoa. Vuoden 1916 Suomen asukas tunnistaisi helposti tämän maan hengen ja tavat, kirjoittaa taloustoimittaja Petri Korhonen vuonna 2016 julkaistussa, edelleen harvinaisen ajankohtaisessa esseessään.

Nainen, saastainen

Myös joogamaailma kaikessa terveellisyydessään kätkee lohkoihinsa vallan sokaisemia, jopa psykopaateiksi luokiteltavissa olevia opettajia, kirjoittaa kirjailija Maria Peura. ”Ketään ei ole niin helppo käyttää hyväksi kuin gurulleen antautunutta, egostaan luopunutta ihmistä.”

Siirtymäkauden syvämietteistä tulevaisuuteen

Esseitä voi kirjoittaa monella tavalla hyvin. Loistavan esseen ominaisuuksiin kuuluvat usein keveys, tiiviys, iskevyys sekä ajatuksen vapaa siirtymä konkreettisen ja abstraktin, yksityisen ja yleisen välillä. Näitä ominaisuuksia riittää Vladimir Jermakovin (s. 1949) esseekokoelmassa Tolstoin varjo. Jermakov kirjoittaa mestarillisesti venäläisen kulttuurin syväjuonteista ja tilanteesta juuri nyt. Tämä on ehkä kiinnostavinta esseistiikkaa, mitä Venäjältä on tullut vuosikausiin. […]

Sanoituksen synnystä: Päiväkirjamerkintöjä, joissa helvetti on irti

Laulaja-lauluntekijä Ville Leinonen elättää itsensä ja perheensä iskelmä- ja popmusiikilla, mutta sielunsa pitimiksi hän soittaa myös rockia ja punkkia. Särö-residenssin vieraana Berliinissä vuonna 2013 hän äänitti amerikkalaisen punkbändin Samhainin kappaleita ja esitti niitä yllätyskeikalla pienessä savuisessa baarissa. Keikan yhteydessä Leinonen antoi Särölle haastattelun, jossa puitiin sanoitusten syntyä ja muita pimeästä nousevia asioita. Samhain-coverit ilmestyivät Death Black Dream -levyllä vuonna 2014. Ville Leinosen seitsemästoista albumi Isi ilmestyi vuonna 2015.

Kahden kansa(llisuude)n välissä

Kalle Kniivilän vahvasti humaani teos Baltian venäläisistä herättää ajatuksia myös Suomen vähemmistö- ja pakolaispolitiikasta. Kyse ei lopulta ole kielistä, kansallisuuksista tai kartalle piirretyistä rajoista, vaan jostakin paljon perustavanlaatuisemmasta, kirjoittaa Marissa Mehr.

Säröstä sirpaleeksi

Keraamikko Elina Sorainen (1943–2017) kirjoittaa kaikkien aikojen ensimmäisessä Särössä Iranista löydetyistä sirpaleista, joiden historia ulottuu taiteentekemisen alkuhämäriin.