Seikkailu, vaaran tunne, itsenäisyys, vapaus. Moottoripyöräilyssä houkuttavat edelleen samat piirteet kuin sata vuotta sitten. Pienoisessee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Ihminen ja kone (2014).
Jutut
Kuten kaikki tekstilajit, myös taidekritiikki vaatii elääkseen uudistumista, kokeilevuutta ja moninaisuutta. Kokeellinen kritiikki on noussut viime vuosina uudelleen keskusteluun, mutta mitään konkreettista ei sen aseman kohentamiseksi ole juuri tapahtunut.
Kasvit reagoivat ympäristön olosuhteisiin, viestivät toisilleen ja ovat luoneet erilaisia selviytymismekanismeja. Ovatko kasvit siis älykkäitä ja tuntevia olentoja? Kirjailija Jukka Laajarinne pohtii aihetta Aristoteleen ja nykytutkijoiden näkemysten pohjalta. Essee on julkaistu ensimmäisen kerran Särön numerossa 34 (Kulkijat, kulkurit).
Millaista on tšekkiläinen kirjallisuus? Kirjallisuuskriitikko Eva Klíčová esittelee kotimaansa kirjallisten virtausten suunnat 1800-luvulta nykypäivään. Essee on julkaistu ensi kerran Särön suuressa Tšekki-teemanumerossa Milé Česko / Rakas Tšekki (35-36). Esseen on suomentanut Sampo Saari. * [dropcap]T[/dropcap]šekkiläisen kirjallisuuden tarina on tarina tšekkiläisestä yhteiskunnasta. Samalla se on hyvin keskieurooppalainen tarina. 1800-luvulla tšekit perustivat kansallisen heräämisensä tšekin kieleen ja […]
Literární kritička Eva Klíčová pojmenovává zásadní proměny české literatury od 19. století do současnosti.
Kantaaottavuus, ironia ja toisteisuus myyvät nykytaiteessa. Itse teos on yhdentekevä, kun taidetta tärkeämmäksi on noussut sen teoreettinen ja poliittinen viitekehys, esittää taidemaalari Mika Vesalahti. Hän peräänkuuluttaa leikillisyyden ja tunnevoimaisuuden palauttamista kuvataiteeseen.
Neromyytin vuoksi miestaiteilijoiden moraalittomia tekoja on katsottu läpi sormien kautta aikain, esittää Arla Kanerva uutuusteoksessaan. Taiteen musta kirja jää analyysiltään kuitenkin ohueksi.
Toisille kirjailijanelo on tarkoituksetonta kompurointia, toisille säihkettä ja salamavaloja. Kreetta Onkeli saa tästä asetelmasta paljon irti romaanissaan Kutsumus. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Suomi Perkele (17-18).
On vähättelevää laittaa ilmastoaktivistin ajattelu ja toiminta diagnoosien piikkiin, kirjoittaa Heidi Toivonen Maailman autismitietoisuuden päivänä.
Elokuvan harrastaminen on hyvin erilaista kuin kirjallisuuteen tutustuminen, ainakin jos on luonnostaan hyväuskoinen. Elokuvateatterissa katsoja on silminnäkijä, jopa kanssarikollinen, mukana samassa tilassa kuin elokuvan henkilöt. En maalaile elokuvateatterin pimeää syliä sen enempää, mutta tapahtumiin ja henkilöihin osallistuu toisin kuin selvästi yhden ihmisen – kirjailijan – rakentamaan maailmaan.
Helena Ylänen (1943–2018) kirjoitti vaikuttavimmista elokuvakokemuksistaan Särön numerossa Metsä ja toiseus (1 / 2008).