Self help- eli itseapukirjat antavat neuvoja kaikkiin elämän solmukohtiin. On kuitenkin useita syitä suhtautua itseapukirjallisuuteen kriittisesti, kirjoittaa Aki Petteri Lehtinen.
Jutut
Klasické dílo v Evropě dlouho znamenalo dílo odkazující na antické umělecké vzory. Evropané, „trpaslíci stojící na ramenou obrů“ starověkého Řecka a Říma, mohli tyto závazné vzory pouze napodobovat, možná rozvíjet, ale určitě ne překračovat. Jedním z prvních, kdo toto omezující pojetí „klasičnosti“ narušil, byl francouzský autor Charles Perrault se svými Histoires ou Contes du Temps passé neboli […]
Mikä tekee kirjasta klassikon? Mitkä teokset muodostavat Tšekin kulttuurin kivijalan? Prahan Kaarlen yliopiston etnologi ja folkloristi Petr Janečekin essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Rakas Tšekki / Milé Česko (nro 35-36) osana eurooppalaista klassikkokirjallisuutta käsittelevää esseekokonaisuutta. Esseen on suomentanut Elli Kulmala.
Itä ja länsi on tarkemmin ajateltuna hieman keinotekoinen teema Särölle. Pohjoinen ja etelä ovat maantieteellisesti paikannettavissa, mutta länsi ja itä ovat maantieteellisiä vain suhteellisesti. Fysikaalisia eli todellisia ne ovat lähinnä astronomisessa tai säätieteellisessä mielessä – tai silloin kun matkustetaan jostain jonnekin. Seudun tai kaupunginosan kutsuminen itäiseksi tai läntiseksi on toisinaan ongelmallista. Kuvitelkaamme kolme paikkakuntaa samassa […]
Joskus sukellus kirjaan töksähtää ensin matalaan mutapohjaan, ja vasta pidemmällä vesi syvenee ja kirkastuu. Tämän kirjan kanssa kävi niin. Puhu hereille – kirjoituksia autismikirjolta on Runoyhdistys Nihil Interit ry:n ja Autismisäätiön kirjoituskutsun pohjalta koottu kokoelma autismikirjoa käsitteleviä ja suurelta osin autismikirjon henkilöiden itsensä kirjoittamia tekstejä. Esipuheessa ilmoitetaan, että kirjan tarkoitus oli antaa itse kirjoittaville autismikirjon […]
Mikä on Keski-Eurooppaa, mikä Itä-Eurooppaa? Alueiden olemassaolosta ja määritteistä keskusteltiin 1900-luvun mittaan niin paljon, että aiheen olisi luullut tulleen jo käsitellyksi. Puolalainen kirjailija Andrzej Stasiuk näkökulma tarkastelee Eurooppaa kuitenkin raikkaan omintakeisista näkökulmista: rajaseutujen, pienten kylien ja matkustamisen kautta.
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Puolan aika – Czas Polski (31–32, 2017). Paperilehdessä on julkaistu myös Päivi Paloposken suomentama katkelma Stasiukin teoksesta Wschód (”Itä”, 2014), josta on luettavissa näyte tämän artikkelin lopussa.
Seikkailu, vaaran tunne, itsenäisyys, vapaus. Moottoripyöräilyssä houkuttavat edelleen samat piirteet kuin sata vuotta sitten. Pienoisessee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Ihminen ja kone (2014).
Kuten kaikki tekstilajit, myös taidekritiikki vaatii elääkseen uudistumista, kokeilevuutta ja moninaisuutta. Kokeellinen kritiikki on noussut viime vuosina uudelleen keskusteluun, mutta mitään konkreettista ei sen aseman kohentamiseksi ole juuri tapahtunut.
Kasvit reagoivat ympäristön olosuhteisiin, viestivät toisilleen ja ovat luoneet erilaisia selviytymismekanismeja. Ovatko kasvit siis älykkäitä ja tuntevia olentoja? Kirjailija Jukka Laajarinne pohtii aihetta Aristoteleen ja nykytutkijoiden näkemysten pohjalta. Essee on julkaistu ensimmäisen kerran Särön numerossa 34 (Kulkijat, kulkurit).
Millaista on tšekkiläinen kirjallisuus? Kirjallisuuskriitikko Eva Klíčová esittelee kotimaansa kirjallisten virtausten suunnat 1800-luvulta nykypäivään. Essee on julkaistu ensi kerran Särön suuressa Tšekki-teemanumerossa Milé Česko / Rakas Tšekki (35-36). Esseen on suomentanut Sampo Saari. * [dropcap]T[/dropcap]šekkiläisen kirjallisuuden tarina on tarina tšekkiläisestä yhteiskunnasta. Samalla se on hyvin keskieurooppalainen tarina. 1800-luvulla tšekit perustivat kansallisen heräämisensä tšekin kieleen ja […]