Joskus sukellus kirjaan töksähtää ensin matalaan mutapohjaan, ja vasta pidemmällä vesi syvenee ja kirkastuu. Tämän kirjan kanssa kävi niin. Puhu hereille – kirjoituksia autismikirjolta on Runoyhdistys Nihil Interit ry:n ja Autismisäätiön kirjoituskutsun pohjalta koottu kokoelma autismikirjoa käsitteleviä ja suurelta osin autismikirjon henkilöiden itsensä kirjoittamia tekstejä. Esipuheessa ilmoitetaan, että kirjan tarkoitus oli antaa itse kirjoittaville autismikirjon […]
Jutut
Mikä on Keski-Eurooppaa, mikä Itä-Eurooppaa? Alueiden olemassaolosta ja määritteistä keskusteltiin 1900-luvun mittaan niin paljon, että aiheen olisi luullut tulleen jo käsitellyksi. Puolalainen kirjailija Andrzej Stasiuk näkökulma tarkastelee Eurooppaa kuitenkin raikkaan omintakeisista näkökulmista: rajaseutujen, pienten kylien ja matkustamisen kautta.
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Puolan aika – Czas Polski (31–32, 2017). Paperilehdessä on julkaistu myös Päivi Paloposken suomentama katkelma Stasiukin teoksesta Wschód (”Itä”, 2014), josta on luettavissa näyte tämän artikkelin lopussa.
Seikkailu, vaaran tunne, itsenäisyys, vapaus. Moottoripyöräilyssä houkuttavat edelleen samat piirteet kuin sata vuotta sitten. Pienoisessee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Ihminen ja kone (2014).
Kuten kaikki tekstilajit, myös taidekritiikki vaatii elääkseen uudistumista, kokeilevuutta ja moninaisuutta. Kokeellinen kritiikki on noussut viime vuosina uudelleen keskusteluun, mutta mitään konkreettista ei sen aseman kohentamiseksi ole juuri tapahtunut.
Kasvit reagoivat ympäristön olosuhteisiin, viestivät toisilleen ja ovat luoneet erilaisia selviytymismekanismeja. Ovatko kasvit siis älykkäitä ja tuntevia olentoja? Kirjailija Jukka Laajarinne pohtii aihetta Aristoteleen ja nykytutkijoiden näkemysten pohjalta. Essee on julkaistu ensimmäisen kerran Särön numerossa 34 (Kulkijat, kulkurit).
Millaista on tšekkiläinen kirjallisuus? Kirjallisuuskriitikko Eva Klíčová esittelee kotimaansa kirjallisten virtausten suunnat 1800-luvulta nykypäivään. Essee on julkaistu ensi kerran Särön suuressa Tšekki-teemanumerossa Milé Česko / Rakas Tšekki (35-36). Esseen on suomentanut Sampo Saari. * [dropcap]T[/dropcap]šekkiläisen kirjallisuuden tarina on tarina tšekkiläisestä yhteiskunnasta. Samalla se on hyvin keskieurooppalainen tarina. 1800-luvulla tšekit perustivat kansallisen heräämisensä tšekin kieleen ja […]
Literární kritička Eva Klíčová pojmenovává zásadní proměny české literatury od 19. století do současnosti.
Kantaaottavuus, ironia ja toisteisuus myyvät nykytaiteessa. Itse teos on yhdentekevä, kun taidetta tärkeämmäksi on noussut sen teoreettinen ja poliittinen viitekehys, esittää taidemaalari Mika Vesalahti. Hän peräänkuuluttaa leikillisyyden ja tunnevoimaisuuden palauttamista kuvataiteeseen.
Neromyytin vuoksi miestaiteilijoiden moraalittomia tekoja on katsottu läpi sormien kautta aikain, esittää Arla Kanerva uutuusteoksessaan. Taiteen musta kirja jää analyysiltään kuitenkin ohueksi.
Toisille kirjailijanelo on tarkoituksetonta kompurointia, toisille säihkettä ja salamavaloja. Kreetta Onkeli saa tästä asetelmasta paljon irti romaanissaan Kutsumus. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Suomi Perkele (17-18).