Jo yhdenkin valokuvan katselusta voi saada eväitä oman elämäntarinan uudenlaiseen tarkasteluun, kirjoittaa valokuvaterapiakouluttaja ja psykoterapeutti Ulla Halkola valokuvan ja kaunokirjallisuuden yhteyksiä käsittelevässä tietokirjassaan.
Kategoria: Kaunokirjallisuus
Lars Sundin osin omaelämäkerrallisessa Pietarsaari-trilogiassa seurataan säveltäjä Alf Holmin elämää 1940-luvulta nykyaikaan. Taiteenteon houkutus säilyy vahvana läpi sukupolvien, vaikka arvot, mahdollisuudet ja valinnat muuttuvat, kriitikko Suvi Ahola kirjoittaa arviossaan.
Tekijänoikeuksilla suojattu kirjallisuus, kuvataide ja musiikki ovat tekoäly-yhtiöille ilmainen tuotantoväline, toteaa kirjailija, Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen. Riittääkö meille pidemmän päälle siloteltu, keskiarvojen pohjalta luotu kuva ihmisyydestä?
Helmi–maaliskuun vaihteessa Pyhtään Stockforsissa linjattiin ja ideoitiin Särön toiminnan tulevia suuntia sekä mitattiin maamme tieteen, taiteen ja kulttuurijournalismin henkistä tilaa. Viikonloppuseminaariin osallistuivat ydintoimituksen lisäksi Katariina Kärkelä, Taina Saarikivi ja Janne Saarikivi.
Saara Turunen on naiskirjailijan elämästä kertovissa romaaneissaan edennyt raskauteen ja äitiyteen. Hyeenan päivät -romaanissa lapsen saaminen on eksistentiaalinen kriisi ja pitkien pohdintojen tulos. Suhtautuminen perheen perustamiseen on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä paljon, kirjoittaa Suvi Ahola arviossaan.
Kirjailija Juha Itkonen jatkaa Helsingin Sanomissa, Imagessa ja Facebookissa käytyä debattia digitalisaation vaikutuksesta kirjallisuuteen. Kukaan ei ole vaatimassa teknologisen kehityksen pysäyttämistä, mutta sitä voidaan lainsäädännöllä ohjata kirjallisuusalalle suotuisampaan suuntaan, hän kirjoittaa.
Taiteen sananvapautta suojelevat laki ja kansainväliset suositukset. Mahdollisuus tahattomasta syyllistymisestä kulttuuriseen omimiseen kuitenkin aiheuttaa kirjoittajalle leimatuksi tulemisen pelkoa ja itsesensuuria, jotka itsessään murentavat sananvapautta, pohtii kirjailija, luovan kirjoittamisen opettaja Kati-Annika Ansas esseessään.
Fríða Ísbergin dystopiaromaani Merkintä on vaikuttava kuvaus valvontayhteiskunnasta, terapiakulttuurista ja medikalisaatiosta, kirjoittaa Jani Saxell. Kritiikki on julkaistu ensi kerran joulukuussa 2023 Särön numerossa Muoto ja merkitys (49–50).
Länsimaisten suurmiesten ilmeisistä synneistä huolimatta meidän on muistettava arvostaa Euroopan poikkeuksellista taiteellista ja filosofista kulttuuriperintöä, jonka jälkeläisiä olemme, kirjoittaa suomentaja, kirjailija ja kirjallisuudentutkija Tero Tähtinen.
Taiteen paras markkinavaltti on sen laatu, kirjoittaa Mark Mallon pääkirjoituksessaan. Vivahteikkaaseen ja monitasoiseen kieleen törmää suomalaisessa nykykirjallisuudessa kuitenkin valitettavan harvoin.