Etusivulle
0,00 €
Republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trumpilla on äärimmäisiä vihaajia ja äärimmäisiä ihailijoita. Rationaalinen keskustelu Trumpista on käytännössä mahdotonta, sillä hänen persoonansa vetoaa kummallakin puolella voimakkaasti irrationaalisiin vietteihin, esittää suomentaja, kirjailija ja kirjallisuudentutkija Tero Tähtinen.
Puolalainen runoilija ja kuvittaja ariel rosé keskustelee eri maissa elävien ukrainalaisten kanssa heidän monesti kipeästä ja monimutkaisesta suhteestaan venäjän kieleen. Fragmentaarinen, rohkea essee on sukellus ukrainalaisen kulttuurin samanaikaisesti ikivanhoihin ja päivänpolttaviin kielikysymyksiin: kielen ulottuvuuksiin ja arvoon, pakollisuuteen ja vapaaehtoisuuteen, monikielisyyteen ja identiteettiin.
Kirjailija Juha Itkonen jatkaa Helsingin Sanomissa, Imagessa ja Facebookissa käytyä debattia digitalisaation vaikutuksesta kirjallisuuteen. Kukaan ei ole vaatimassa teknologisen kehityksen pysäyttämistä, mutta sitä voidaan lainsäädännöllä ohjata kirjallisuusalalle suotuisampaan suuntaan, hän kirjoittaa.
Filosofi Susan Neimanin woke-aiheisesta kirjasta Säröön kirjoittanut kriitikko ja esseisti Herman Raivio vastaa kirjailija Tiina Tuppuraisen tänään (23.9.2024) julkaistuun vastineeseen. Molempia tekstejä voi kommentoida Särön sosiaalisen median kanavilla.
Särö julkaisee kirjailija Tiina Tuppuraisen vastineen Herman Raivion esseeseen Valistuksen asianainen, joka on julkaistu Hyvät aikeet -printtinumerossa (heinäkuussa 2024) sekä verkossa.
Taiteen sananvapautta suojelevat laki ja kansainväliset suositukset. Mahdollisuus tahattomasta syyllistymisestä kulttuuriseen omimiseen kuitenkin aiheuttaa kirjoittajalle leimatuksi tulemisen pelkoa ja itsesensuuria, jotka itsessään murentavat sananvapautta, pohtii kirjailija, luovan kirjoittamisen opettaja Kati-Annika Ansas esseessään.
Miksi äärioikeisto nousee Euroopassa? Länsimaiden demokratia on vaarassa, elleivät poliittiset johtajat ota äänestäjien pelkoja vakavasti, kirjoittaa venäläinen oppositiopoliitikko, toimittaja Leonid Gozman. Kolumni on julkaistu alun perin Novaja Gazeta Europessa.
Populaarimusiikki ei pysty enää luomaan uusia, laajoja vastakulttuurin muotoja, vaan pikemminkin ”swiftieiden” kaltaisia yksittäisiin idoleihin leimautuvia faniyhteisöjä. Legendaarinen Oasis antoi aikoinaan lupauksen rockin kyvystä uudistaa kulttuuria. Yhtyeen paluu on silti yksi nostalgiatrippi muiden joukossa, kirjoittaa esseisti, suomentaja Tuukka Sandström.
Filosofi Susan Neimanin mielestä vasemmistolainen identiteettipolitiikka ei pohjimmiltaan ole vasemmistolaista, sillä se sivuuttaa valistuksen periaatteet eriarvoisuutta käsitellessään ja nostaa etusijalle vähemmistöjen kollektiiviset traumakertomukset. Esseisti, kriitikko Herman Raivion mukaan ihmisten arvioiminen ensisijaisesti identiteettiryhmänsä jäseninä on ongelmallinen ilmiö suomalaisessakin kulttuurikeskustelussa. Essee on julkaistu ensi kerran heinäkuussa 2024 Särön numerossa 52–53.
Monet kulttuurilehdet kuuluisivat sisältönsä ja laatunsa puolesta marginaalin sijaan valtavirtaan, mutta myynnin tehostamisen sijaan lehtiä jaetaan kirjamessuilla ilmaiseksi eikä myyntipaikkoja löydy. Pienlehden on panostettava laatuun tavoittaakseen laajempia yleisöjä, kirjoittaa Särön päätoimittaja Mark Mallon kolumnissaan.