Haluaisin vielä nähdä, kun voikukat kukkivat

Sosiaaliantropologi Anna Žabicka tarkasteli etnografisessa tutkimuksessaan, mistä vanhainkodin asukkaat saavat merkityksellisyyden kokemuksia ja elämäniloa – ja miksi osa heistä on menettänyt elämänhalunsa. Essee on julkaistu alun perin latvialaisessa Satori-kulttuurilehdessä.

Venäläisen kirjailijan osa

Kirjailija ei Venäjällä ole enää ajatusten valtias, häntä ei ylistetä eikä vainota, vaan hän on yksi kulttuurikentän monista tavarantoimittajista, kirjoittaa esseisti Vladimir Jermakov. Hänen mukaansa nykykirjailijan tärkein olemassaolon tapa on toivo. – Essee on julkaistu ensi kerran Särön Alakulo-numerossa (40–41) heinäkuussa 2020.

Koulrofobian perusteet

Paha klovni on palannut länsimaisen elokuvakulttuurin keskipisteeseen. Mistä uhkaava pellehahmo on peräisin, ja mitä se haluaa? Jukka Laajarinteen essee on julkaistu alun perin Särössä nro 38–39.

Pänttäämisen kultti

Kiinalainen pedagogiikka ei anna tilaa opiskelijoiden omalle ajattelulle, vaan oppilaitokset pyrkivät koulimaan heistä ensisijaisesti kuuliaisia kansalaisia, kirjoittaa maan opiskelukulttuuriin myös omakohtaisesti perehtynyt kirjallisuudentutkija ja suomentaja Tero Tähtinen.

Taakse jäänyt kotimaa: Suomi suomalaisessa nykykirjallisuudessa

Suomalaisen yhteiskunnan kuvaus ei ole kadonnut kirjallisuudestamme mihinkään, mutta kertomisen tapa ja eetos ovat nyt moninäkökulmaisia ja moniäänisiä. Särö julkaisee esitelmän, jonka kirjallisuuden professori Mika Hallila piti Babeș-Bolyai-yliopiston (Cluj-Napoca, Romania) suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineen 30-vuotisjuhlassa 5.11.2022.

Syrjäseutujen energiantuotanto tuhoaa yhteisöjä

Niin Lausitzin sorbit kuin turvealueiden suomalaiset ovat joutuneet jättämään asuinalueensa energiatuotannon vuoksi. Toisaalta ruskohiilikaivokset ja turvesuot ovat tarjonneet varman elinkeinon paikallisille. Anna Sarasteen ja Petri Raivion tietoteos valottaa kulttuurisia muutoksia fossiilisten polttoaineiden tuotantoalueilla. Artikkeli on julkaistu alun perin Särössä nro 45.

Behind the carefully curated facade of the Qatar World Cup

Thousands of migrant workers have already paid for the forthcoming 2022 FIFA World Cup in Qatar with their lives. A combination of general indifference to matters of ethics and security services reliant on extreme digital surveillance and censorship indicate that, rather than promoting sporting spirit, Qatar considers the World Cup first and foremost to be an excellent opportunity to attract international investors.

Urban researchers Sami Kolamo and Jani Vuolteenaho went to find out more about the arrangements for the competition at a preliminary tournament in Doha, during a trip characterised by an endless stream of obligatory mobile apps and a ban on pencils.

Venäjän opposition viisi kohtalokasta virhettä

Oppositiopoliitikko Leonid Gozmanin mukaan Putinin hallinnon vastustajien on otettava opiksi virheistään saavuttaakseen tavoitteensa. Gozman kirjoitti artikkelin syyskuussa Moskovan erityispidätyskeskuksessa numero 2 ennen pakenemistaan maasta. Teksti on julkaistu alun perin Novaja Gazetassa 9.10.2022.