Etusivulle
0,00 €
Hyvänkin puolella oleva yhteiskunnallinen liikehdintä voi vaarantaa taiteenvapauden, esittää kirjailija Marko Hautala. ”Koska kulttuuripiirit ovat mielellään sorretun asialla, niillä on heikko vastustuskyky täysin suhteellisuudentajuttomillekin vaatimuksille.”
Media kertoo koronaepidemiasta monesti vääristyneen tilastotiedon pohjalta. Epidemiasta selviytyminen typistetään tiedotusvälineissä usein yksilöiden moraaliseksi haasteeksi. Pakot, suositukset ja moraaliset velvollisuudet menevät uutisoinnissa suloisesti sekaisin. Psykologian tohtori Heidi Toivonen haastatteli eri alojen asiantuntijoita koronaepidemiaan liittyvien toimenpiteiden ja koronauutisoinnin ongelmakohdista ja niiden seurauksista.
Kirjailija Elina Sana työskenteli Särön Oder-residenssissä helmikuussa 2020 WSOY:n kirjallisuussäätiön tuella tutkimassa holokaustin merkitystä ja rasismin nousua nyky-Saksassa ja Euroopassa. Frankfurt an der Oderin kompastuskivet, juutalainen hautausmaa ja rakennusten seiniin kirjoitetut kannanotot pakottavat kuuntelemaan historiaa ja ottamaan siitä opiksi. (Kuvat kirjoittajan.)
[dropcap]K[/dropcap]ertomuksen voi hyvällä syyllä laskea yhdeksi viime vuosien näkyvimmistä trendeistä. Vaikka asioiden esittäminen kertomuksen muodossa on ikiaikainen perinne, on tarinallisuuden vahva hyödyntäminen tiedonvälityksellisissä teksteissä, kuten journalismissa ja tietokirjallisuudessa, jokseenkin tuore ilmiö. Nykyisin kertomusta myös tutkitaan paljon, mutta – toisin kuin esimerkiksi englanninkielisellä kielialueella – yleisesityksiä ja tietokirjoja aiheesta on julkaistu suomen kielellä vielä verrattain vähän. […]
Kun Puolan oikeistokonservatiivinen hallitus sortaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä, se horjuttaa samalla demokratian peruspilareita. Maan viimeaikaiset ihmisoikeusloukkaukset kiinnostavat suomalaisia tiedotusvälineitä yllättävän vähän, vaikka nykyisellä kehityksellä voi olla seurauksia muillekin kuin vähemmistöille. Kaikessa hiljaisuudessa suureksi talousmaaksi kasvaneen Puolan toivo on liberaalissa nuorisossa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * ”Homot ja lesbot eivät ole tasaveroisia muiden ihmisten kanssa. Meidän pitää […]
[dropcap]T[/dropcap]ieteen päivillä tammikuussa 1987 Helsingissä sai alkunsa skandinaavinen mediaskandaali, jollaista on mahdoton kuvitella tämän päivän lehtien täytteeksi. Johtava sosiologi Erik Allardt (s. 1925) syytti johtavaa filosofia Georg Henrik von Wrightiä (1916–2003) tuhoavaksi pessimistiksi, ja – ehkä tahtomattaan – julisti titaanien taistelun. Tapaus kertoo jotain intellektuellien vielä 1980-luvulla nauttimasta kunnioituksesta: heidän oppinutta keskusteluaan ihmiskunnan kohtalonkysymyksistä pidettiin […]
Särö on kevään 2020 aikana julkaissut koronaepidemiaa käsitteleviä tekstejä kirjallisuuden ja eri tieteenalojen asiantuntijoilta. Nyt on rivikansalaisten vuoro päästä ääneen. Pyysimme toukokuussa subjektiivisia kirjoituksia koronakevään aiheuttamista negatiivisista tunteista: ”Ovatko korona-ajan rajoitukset, eristäytyminen, uutisten ja somen seuraaminen kasvattaneet surua, masennusta, ahdistusta ja mielenterveysongelmia sinulla tai lähipiirissäsi? Haluatko avautua tuntemuksistasi ja havainnoistasi julkisesti mutta nimettömästi?” Alla julkaisemme […]
Luonnossa esiintyvien loisten ja mikrobien tavat vaikuttaa isäntäeläimensä käyttäytymiseen ylittävät mielikuvituksellisuudessaan hurjimmatkin kauhuelokuvat, kirjoittaa Jukka Laajarinne.
Esittelyssä kaksi tuoretta tietokirjaa, joista toinen pureutuu keskiaikaisiin opetuksiin, toinen tulevaisuudenvisioihin. Molemmista löytyy ajankohtainen taso. Tietokirjakritiikkejä julkaistaan Verkko-Särössä Wihurin rahaston tuella. * Pandemiamme myötä arkeen ovat ujuttautuneet paitsi kasvomaskit ja R-luvut, myös moraaliset kysymykset. Yhteiskunnallisella tasolla suhtautuminen virukseen on nostanut esiin vastakkainasettelun talouden ja ihmiselämän vaalimisen välillä. Yksityisesti joudumme punnitsemaan, missä määrin läheisen tapaaminen tai […]
Anaïs Nin uskoutuu kuuluisissa päiväkirjoissaan lukijalle kuin terapeutille, ja terapeutilleen kuin rakastajalleen. Mikä on Ninin päiväkirjojen perimmäinen motiivi, jos todelliset elämäntapahtumatkin kirjoitetaan palvelemaan fiktion päämääriä, kysyy psykologian tohtori Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * [dropcap]K[/dropcap]un luin Anaïs Ninin päiväkirjaa vuosilta 1931–1934, kirjoitin omaan päiväkirjaani: ”Ensin häneen rakastuu, häntä pitää kiehtovana. Tuntee olonsa erityiseksi saadessaan olla […]