Runouden rajoilla -seminaarissa Haminassa keskusteltiin 11.–13.9.2020 käännösrunouden tilanteesta Suomessa sekä tulkinnan ja intuition merkityksestä runojen kääntämisessä.

Runouden rajoilla -seminaarissa Haminassa keskusteltiin 11.–13.9.2020 käännösrunouden tilanteesta Suomessa sekä tulkinnan ja intuition merkityksestä runojen kääntämisessä.
”Jotta elämällä voi olla rytmi, on siinä oltava toistoa. Jotta elämässä olisi jatkuvuutta, on niin ihmisen kuin ympärillä sykkivän maailmankin toistuttava, alettava aina uudelleen”, kirjoittaa Jukka Laajarinne.
”Idea, joka syntyy kuin tyhjyydestä kuiskaten, on hyvä, koska se ei synny henkilökohtaisesta vallanhalusta.” Pääkirjoitus on julkaistu Särön Hyvännäkijä-numerossa joulukuussa 2020.
Uutuusteos kutsuu havainnoimaan vaikuttamisen ja vaikuttumisen dynamiikkoja jokapäiväisessä elämässä esitellen kansantajuisesti psykologisia vaikuttamiskeinoja ja niiden yhdistelmiä, pohtii vaikuttamisen ja manipuloinnin välistä eroa ja neuvoo suojautumaan manipuloinnilta – sortuen paikoin kapeakatseiseen ohjeistamiseen ja skuuppimaisuuteen, kirjoittaa psykologian tohtori Heidi Toivonen.
Kaikki eivät masennu kovistakaan kokemuksista, toiset kärsivät jatkuvasta alavireisyydestä. Ajankohtainen tutkimusprojekti pureutuu eri näkökulmista masennuksen riskitekijöihin ja siltä suojaaviin tekijöihin. Tapasimme projektin tutkijat Tellervo Korhosen ja Maarit Piirtolan Särön taiteilija- ja tieteilijäresidenssissä Frankfurt an der Oderissa.
Kuinka musiikkia käytetään, ja milloin musiikista saa eniten mielihyvää, kysyy Tommi Uschanov esseekokoelmassaan, jonka aikajänne ulottuu 1700-luvulta nykypäivään.
Suhteemme tavaroihin on äärimmäisen ristiriitainen niin käytännön kuin moraalinkin tasolla, kirjoittaa Marja Saarenheimo teoksessaan Esineiden perimmäisestä olemuksesta.
Hyvänkin puolella oleva yhteiskunnallinen liikehdintä voi vaarantaa taiteenvapauden, esittää kirjailija Marko Hautala. ”Koska kulttuuripiirit ovat mielellään sorretun asialla, niillä on heikko vastustuskyky täysin suhteellisuudentajuttomillekin vaatimuksille.”
Media kertoo koronaepidemiasta monesti vääristyneen tilastotiedon pohjalta. Epidemiasta selviytyminen typistetään tiedotusvälineissä usein yksilöiden moraaliseksi haasteeksi. Pakot, suositukset ja moraaliset velvollisuudet menevät uutisoinnissa suloisesti sekaisin. Psykologian tohtori Heidi Toivonen haastatteli eri alojen asiantuntijoita koronaepidemiaan liittyvien toimenpiteiden ja koronauutisoinnin ongelmakohdista ja niiden seurauksista.
Kirjailija Elina Sana työskenteli Särön Oder-residenssissä helmikuussa 2020 WSOY:n kirjallisuussäätiön tuella tutkimassa holokaustin merkitystä ja rasismin nousua nyky-Saksassa ja Euroopassa. Frankfurt an der Oderin kompastuskivet, juutalainen hautausmaa ja rakennusten seiniin kirjoitetut kannanotot pakottavat kuuntelemaan historiaa ja ottamaan siitä opiksi. (Kuvat kirjoittajan.)