Etusivulle
0,00 €
Latvialainen matemaatikko ja taiteilija Daina Taimiņa tunnetaan hyperbolisten pintojen virkatuista malleista, jotka ovat syventäneet opiskelijoiden ja asiantuntijoiden ymmärrystä aiheesta. Taimiņa kertoo haastattelussa läpimurtonsa synnystä ja hyödyistä sekä naisten asemasta miesvaltaisella alalla. Alun perin latvialaisessa Satori-lehdessä julkaistua haastattelua on Särön toimituksessa lyhennetty hieman.
Tarita Ikosen intiimissä, mielenterveysteemaa käsittelevässä runokokoelmassa itsetuhoisuuden vastavoimana on kirjoittaminen. Lukukokemus on vaikea, kirjoittaa Tuuli Kunnas. Kritiikki on julkaistu alun perin Särön numerossa 47–48.
Valveutuneen identiteettipolitiikan puolestapuhujat vaativat etnisille, seksuaalisille ja sukupuolisille vähemmistöille positiivista näkyvyyttä. Ajankohtaisessa näyttelyssä kuvataiteilijat kyseenalaistavat valtakulttuurin edustajien tapaa katsoa vähemmistöjä. Kriitikko, esseisti Herman Raivion mukaan toisen katsomistapaa ei voi koskaan hallita, vaan tulkintojen avaruus on etenkin taiteessa ääretön.
Yhdysvaltalaisen Cormac McCarthyn kirjoissa maailma on sekasortoinen, väkivaltainenkin paikka, jossa pilkahtelee mystiikkaa. Suomentaja, esseisti Timo Hännikäinen kirjoittaa McCarthyn viimeisiksi jääneiden teosten annista: ”Nykyihmiselle tiede on korkein auktoriteetti, mutta se ei anna vastauksia kaikkeen eikä tarjoa moraalista kompassia.”
Miten tavalliset kansalaiset voivat jatkaa tyydyttävää elämää Venäjällä, kun vallanpitäjiä on jo sukupolvien ajan ollut turha yrittää horjuttaa, ulkomailta satelee moraalisia neuvoja, uraa on mahdotonta luoda ja kaikki ilo on sodan vuoksi paheksuttavaa? Oppositiopoliitikko, toimittaja Leonid Gozmanin kirje Venäjän sisäisille emigranteille on julkaistu alun perin Novaja Gazeta Europe -oppositiolehdessä.
Fantasiakirjailija, kirjallisuudentutkija Katariina Kärkelä on mukana kadonneisiin kirjalllisuudenlajeihin pureutuvassa tutkimusprojektissa. Särön toimituskuntaan vuosi sitten liittynyt Kärkelä olisi mielellään mukana rakentamassa muutosta, jossa hitaus, uppoutuminen ja suullinen kirjallisuusperinne nousisivat alalla nykyistä suurempaan arvoon.
Puolijumalana pidetty neuvostojohtaja Josif Stalin tavoitteli sosialistista utopiaansa häikäilemättömin keinoin, eikä stalinismin yhtymäkohtia nyky-Venäjän politiikkaan ole vaikea löytää. Timo Hännikäisen uutuuskirja valottaa Stalinin persoonaa ja taustaa omintakeisista näkökulmista.
Anatomioita-runokokoelma on onnistunut läpileikkaus italialaisen Antonella Aneddan tuotannosta 1980-luvun lopulta nykypäivään. Hannimari Heinolle myönnettiin vastikään arvostettu Premio Flaiano di Italianistica -palkinto teoksen suomentamisesta. Kritiikki on julkaistu alun perin Särön Arkkitehtuuri ja mielenterveys -numerossa.
Raisa Jäntti kirjoitti koronapandemian aikana kookkaan runokirjan, jossa seurataan penkkiurheilua – yhdessä, mutta yksin. Riskinotto on runoudessa kiinnostavampaa kuin yllätyksettömyys ja eheys, kirjoittaa kriitikko Janne Löppönen. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Arkkitehtuuri ja mielenterveys.
Fantasiakirjailija J. K. Rowlingin kannanotot transihmisten oikeuksista käynnistivät keskustelun, joka on käynyt kuumana ja mustavalkoisena jo muutaman vuoden ajan. Uusia moraalisia jakolinjoja muodostuu yhä. Herman Raivion mukaan jyrkkä polarisaatio ei kuitenkaan ole yksiselitteisen huono asia.