Etusivulle
0,00 €
Antiikin aikana eläneen Vitruviuksen Arkkitehtuurista-teoksen tuore suomennos (Gaudeamus, 2022) ja mukaan lisätyt tiivistelmät tekevät klassikosta entistäkin antoisamman lähteen arkkitehtuurista ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneille lukijoille. Veli-Matti Huhdan kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa 47–48.
Muistot vääristyvät ja hämärtyvät luonnostaan, mutta niitä on helppo myös muokata joko tarkoituksella tai tiedostamatta, selviää oikeuspsykologi Julia Korkmanin tietokirjasta Muistin varassa – oikeusprosessi ja totuus (S&S, 2022). Ristiriitaiset muistikuvat johtavat pahimmillaan oikeusmurhiin.
Alice Oswaldin runoteos Muistomerkki ammentaa tuoreella tavalla Homeroksen Iliaasta. Se on innostava esimerkki luovan kääntämisen mahdollisuuksista, kirjoittaa kriitikko Janne Löppönen. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa 47–48.
Digiriippuvaisten lasten ja nuorten määrä on uuden tutkimuksen mukaan kasvanut entisestään, kirjoittaa filosofian tohtori, toimittaja Alexander Grau. Alkoholismiin verrattavissa oleva riippuvuus ei koske ainoastaan nuoria, vaan ulottuu koko yhteiskuntaamme – teknologiayritysten myötävaikutuksella. Artikkeli on julkaistu ensi kerran saksaksi Cicero-lehdessä 18.3.2023.
Nuoren Voiman päätoimittaja Taija Roiha jatkaa keskustelua kirjoitustaidon heikkenemisestä todeten, että editori ei voi ajatella kirjoittajan puolesta. Roihan mukaan omaan tekstiin ei tulisi suhtautua suorituksena – pidemmälle pääsee omiin sanavalintoihin ja tyyliin kohdistuvalla uteliaisuudella.
Puolalaisten kollektiivisen holokaustitrauman käsittelyä ovat vaikeuttaneet niin kommunistinen diktatuuri kuin nykyinen oikeistopopulistinen hallitus, kirjoittaa puolalaisen kirjallisuuden suomentaja Tapani Kärkkäinen Varsovan geton kansannousun vuosipäivänä. Runot ja muistelmateokset ovat tärkeitä vaietun historian sanoittajia.
Journalistisen ja akateemisen kirjoittamisen taso on viime vuosina heikentynyt havaittavasti paitsi opiskelijoilla myös ammatikseen kirjoittavilla ihmisillä. Kirjallisuudentutkija, kirjailija Katariina Kärkelä esittää, että osasyinä ovat jäsentymätön ajattelu sekä kiinnostuksen ja arvostuksen puute kieltä kohtaan.
Viime vuosina kulttuurilehdille tarjotut tekstit ovat kärsineet älyllisestä velttoudesta ja heikosta kielellisestä tasosta, kun taas isot mediatalot painottavat yhä useammin tunnesisältöjä ja uhrikertomuksia asiasisällön ja logiikan sijaan. Särön päätoimittaja Mark Mallon vetoaa pääkirjoituksessaan: kirjoittajilta ja julkaisuilta on vaadittava enemmän.
Runoilijan saappaisiin astunut entinen taitoluistelija Kiira Korpi kirjoitti teoksen, joka Helsingin Sanomien kriitikon mielestä ei olisi ansainnut tulla julkaistuksi. Kritiikin aiheuttamasta kuohunnasta välittyy hapertuva suhteemme mediaan, toteaa Vesa Rantama: ”Alamme olla vaarallisen tottuneita siihen, että julkisuuden henkilö voi sanella itse esille tulemisensa ehdot.”
Esikoiskirjaansa kirjoittava medianomi ja lastentarhanopettaja Riitta Salke ottaa kantaa Kiira Korven uutuusteoksen murskakritiikin nostattamaan ajankohtaiseen keskusteluun runokritiikistä – runomuodossa.